Seikkaile kaivosmuseossa, opiskele viron kieltä Narvassa ja koe upea videoinstallaatio Aleksanterin katedraalissa

Viron kaivosmuseo.

Jos haluat kokea jännittävän loman, voit vierailla Viron kaivosmuseossa ja palavankivenmuseossa ja osallistua saunamaratonille Lammasmäen lomakeskuksessa. Upea elämys on myös Narvan Aleksanterin kirkon kupoliin heijastettava videoinstallaatio kaupungin historiasta. Sen jälkeen voitkin herkutella kahvila Munassa Narvassa.

Kaivosmuseoon maan alle

Vieraillessasi Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella voit tilata suomenkielisen opastuksen. Kierroksella pääset katsomaan, miten kaivosmiehet työskentelivät maan alla ja louhivat palavaakiveä energiatuotannon tarpeisiin. Museon käytössä on maan alla noin kilometrin pituinen maanalainen käytävä, jonka varrella oppaat esittelevät louhintakoneita ja -menetelmiä. Maan alla huristellaan aidolla kaivosmiesten junalla. Voit tilata myös kaivosmiesten lounaan ja nauttia sen maan alla.

Sähköposti: info@kaevandusmuuseum.ee
Puh: +372 33 24 017

Lue lisää: 

Blogi kaivosmuseosta: 

Palavankiven museo

Kohtla-Järvellä toimii palavankiven museo uusissa tiloissa. Viron taidemuseon kuraattorit ovat koostaneet näyttelyn ”Palavankiven teollisuus taiteessa”, jossa on esillä noin 80 teosta.
Lisäksi museossa voi tutustua palavankiven löytöpaikkoihin, käyttöönottoon, tuotantoon ja jalostamiseen. Syksyn aikana museon näyttely varustetaan suomenkielisillä opasteksteillä.
Museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-18. Tallinnasta museoon ajaa noin kahdessa tunnissa. Osoite on Tuuslaari 22, Kohtla-Järve. Toinen kiinnostava kohde Kohtla-Järvella on komeasti kunnostettu kulttuuritalo, jossa on paljon kulttuuritapahtumia.

Lue lisää: 

Lue lisää kulttuurikeskuksesta:

Viron opiskelua Narvassa

Narvan viron kielen keskuksen uusissa tiloissa voit opiskella viron kieltä. Keskuksen osoite on Linda 2. Koulu tarjoaa aikuisopiskelijoille erilaisia kursseja sekä mahdollisuuden kuunnella ja harjoitella viron kieltä aidossa oppimisympäristössä. Siellä on kielikahvila ja erilaisia työpajoja.

Kielikeskus on avoinna päivittäin. Sähköposti eestiikeelemaja@integratsioon.ee

 Saunaan Lammasmäelle

Lammasmäellä upean luonnon keskellä voit saunoa useissa saunoissa ja osallistua saunamaratoniin, joka kulkee virolaisen savusaunan, höyrysaunan ja puusaunan kautta kylpytynnyriin ja uima-altaaseen. Aikaa maratonille kannattaa varata useampi tunti. Ainutlaatuinen ja terveyttä edistävä kokemus on turvesauna, jonka löylyissä elimistö puhdistuu ja iho pehmenee. Turveharkoista rakennettu sauna kelluu Kunda-joella ponttonien päällä.

Lomakeskuksessa on mökkimajoitusta ja erilaisia aktiviteetteja, kuten metsästystä, sekä useita juhla- ja kokouskäyttöön sopivia tiloja. Vieraita varten Lammasmäen pitkään ruokapöytää katetaan paikallisia herkkuja, kuten villisikaa.
Lue lisää:
Nettisivut:
Blogiteksti:

Videoinstallaatio kirkossa

Viron suurin kirkko, Narvassa sijaitseva Aleksanterin katedraali, valmistui vuonna 1884. Toisen maailmansodan melskeissä kirkon kellotorni ja urut tuhoutuivat. Nykyään kirkon kellotorni on kunnostettu ja sieltä aukeaa hieno näköala ympäri Narvaa.

Kirkossa voi nähdä ”Taivas Narvan yllä” -videoinstallaation, joka heijastetaan kahdeksalla datatykillä kirkon kupoliin. Katsojat voivat seurata tätä kaupungin historiasta kertovaa, 520 neliömetrin kokoisella valkokankaalla pyörivää esitystä erikoisvalmisteisissa tuoleissa istuen.
Esityksiä on kaksi kertaa päivässä, keskiviikosta sunnuntaihin klo 12 ja 14. Ryhmille suositellaan oman esityksen varaamista.  Esitys kestää viisitoista minuuttia ja sisäänpääsy maksaa viisi euroa. Osoite on Kiriku 9, Narva.
Linkki YouTube –videoon:

Kahvila Muna Tripadvisorissa

Narvan keskustassa sijaitseva kahvila-ravintola Muna on ainoa Itä-Virossa sijaitseva ruokapaikka, joka on ollut Tripadvisorin listauksessa ensimmäisellä sijalla viimeiset kolme vuotta.

Historiallisen raatihuoneen vieressä sijaitseva Muna on sisutettu viihtyisästi ja se tarjoaa herkullista ruokaa kaikenikäisille. Kahvila Munan A la Carte –ruokalista uusittiin lokakuun alussa. Uusi menu on sekoitus italialaista ja modernia pohjoismaista keittiötä. Tervetuloa testaamaan!
Lue lisää:
Kahvila Muna Tripadvisorissa:

Kahvilan nettisivut

Romeo ja Julia Jõhviin

Jõhvin upeassa konserttitalossa järjestetään  syksyn aikana useita hienoja konsertteja ja esityksiä. Moskovan Mihail Bulgakov -teatteri vierailee Jõhvissa 24. marraskuuta ja esittää Shakespearen näytelmän Romeo ja Julia. Pääosissa nähdään Katerina Shpitsa ja Filipp Blednik. Näytelmän ohjaa Sergei Aldon ja koreografiasta vastaa Alexander Matsko.

Michael Foyle, viulu, ja Maxim Shchura, piano, esittävät Beethovenin pianosonaatteja 28. marraskuuta.
Kitaristi ja laulaja Mari Jürjens konsertoi Jõhvissa 2. joulukuuta.
Lue lisää:


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Viron vanhin lapanen löytyi keskiaikaisesta haudasta - Iisakun museo esittelee vatjalaisten historiaa

Viron ja Pohjois-Euroopan vanhimman lapasen malli. Lapanen löydettiin hautakummun alta läheltä Iisakun museota.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron ja koko Pohjois-Euroopan vanhin kudottu kinnas löydettiin vuonna 1950  Itä-Virumaalta Jõugan ikivanhalta kalmistoalueelta. Kudottu lapasen osa oli säilynyt rannerenkaan alla naisen haudassa. Lapanen on peräisin 1300-luvun lopusta tai 1400-luvun alusta.
Lapasta säilytetään Tallinnassa, mutta sen mukaan tehty jäljennös on esillä Iisakun museossa.

Museo sai käyttöönsä toisenkin rakennuksen.

Museossa avattiin helmikuun lopussa uusi rakennus, jossa on tiloja vaihtuville näyttelyille ja erilaisille tilaisuuksille ja perhejuhlille. Maaliskuun loppuun saakka siellä on esillä näyttely lapasista. Tallinnan yliopiston alaisuudessa toimivan Viljandin kulttuuriakatemian opiskelijat ovat kutoneet lapasia perinnemallien mukaan.

Mallien lapaset kattavat sata vuotta virolaista käsityötä eri puolilta Viroa: Kihnusta, Saarenmaalta, Hiidenmaalta, Muhusta, Peipsijärveltä ja Itä-Virumaalta.

Yhden lapasparin kutominen kestää neljäkymmentä tuntia. Lapasia on tehty eri tekniikoilla. Neulalla tehdyt lapaset ovat tuttuja myös Suomessa. Niitä käytettiin talvisodassa. Tarkka-ampujat saivat sormet nopeasti esille, kun sormen sai pistää ulos reiästä eikä koko lapasta tarvinnut riisua.

Uusi lapanen vanhan mallin mukaan.

Iisakun museo toimii nyt kahdessa rakennuksessa. Museo perustettiin vuonna 1975 entiseen koulurakennukseen. Se esittelee erityisesti vatjalaisten ja poluvernikoiden eli puoliuskoisten elämää ja kulttuuria.

Vatjalaiset tulivat Viron maaperälle Venäjältä 1100-1300-luvulla. Heidän kielensä ja kulttuurinsa sekoittuivat virolaiseen kulttuuriin. Vatjalaiset olivat aluksi ortodokseja, mutta Ruotsin vallan aikana alueelle tuli luterilainen uskonto. Niinpä asukkaat olivat kotona ortodokseja, mutta julkisesti heidän piti olla luterilaisia.

Museossa on esillä vatjalaisten arkeen ja juhlaan liittyviä esineitä. Näytteillä on muun muassa morsiusparin hääasu ja morsiamen kapiokirstu, jota on viimeksi käytetty vuonna 1906.

Häät kestivät viisi päivää ja morsiamen suvun piti antaa paljon lahjoja sulhasen sukulaisille.
Keittiö oli talon tärkeä keskuspaikka. Siellä on esillä muun muassa kulho, josta koko perhe lusikoi ruokaa vielä sata vuotta sitten. Silloin ei ollut käytössä veitsiä ja haarukoita.

Iisakun museo on saanut vieraakseen muusan. Suuri räsynukke Meeri Amanda Rosalinda alkoi kiertää Itä-Virumaan museoita vuonna 2013 ja nyt se on pysähtynyt  Iisakun museoon.

Kalastajien huone.

Museossa voi tutustua myös koulunkäyntiin, opettajan asuntoon, palokuntaan ja eläimiin. Täyttettyjen eläinten huonessa on muun muassa metsäsika, karhu, susi, ilves, punakettu ja useita eri lintuja. Nappia painamalla saa korviinsa äänimaisema: miltä kuulostaa käen kukunta tai suden ulvonta.

Erityisen kaunis osa museota on venäläisten kalastajien valkoisilla materiaaleilla sisutettu huone.

Katso video Iisakun museosta

Museon osoite on Tartu maantee 58, Iisaku alevik, Alutaguse vald, Ida-Virumaa. Avoinna  ma-pe 9-16.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

Museo avattiin vanhassa koulurakennuksessa 1975.

Musiikki kuului vapaa-aikaan.

Kapiokirstua käytettiin viimeksi 1906.

Muusa Meeri Amanda Rosalinda on nyt Iisakussa.

Koko perhe söi samasta astiasta.

Iisakun museo kertoo vatjalaisten elämästä.

Suosta nousee yhä sotaan liittyviä esineitä Itä-Virumaalla - Sinimäkien kukkuloiden ympäristössä taisteltiin puoli vuotta toisessa maailmansodassa

Tähystystorni Sinimäen museon lähellä. 

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru.ee ja Sirpa Pääkkönen

Sinimäkien kukkulat ovat jääneet Viron ja toisen maailmansodan historiaan, koska virolaiset ja saksalaiset taistelivat siellä yli puoli vuotta helmikuusta  syyskuuhun vuonna 1944.
Kolme kukkulaa, Tornimägi, Pörguagumägi ja Pargimägi sijaitsevat Vaivaran kunnassa Narvan ja Sillamäen välissä.

Ivika Maidre

Ne eivät ole järin korkeita, mutta strategisesti ne olivat tärkeitä. Virolaiset liittolaisineen ryhmittyivät mäkien taas. Puna-armeijan joukot hyökkäsivät idästä ja kukkuloiden eteläpuolella olevaa Alutagusen suota pitkin.


"Puna-armeija pääsi suolle talvella. mutta keväällä ja kesällä suo oli märkä ja pettävä, minkä vuoksi sinne ei päästy", kertoo Sinimäkien sotamuseon Sinimäen kylässä perustanut Ivika Maidre.

Museossa on paljon sotakalustoa ja sodassa käytettyjä esineitä, koska molemmat osapuolet upottivat kalustoa suohon. Sieltä on löydetty muun muassa tykkejä, aseita, miinoja, lentokoneita ja panssarivaunuja. Yhä edelleen sotakalustoa nousee suon pintaan kesäisin. Paikalliset ilmoittavat havainnoista ja museo saa uutta tavaraa näytteille.

Ivika Maidre perusti Sinimäkien museon kymmenen vuotta sitten, koska hän halusi kertoa virolaisten sotaan joutuneiden miesten tarinan.

"Virossa sota on tullut aina idästä. Sinimäkien taistelu toisessa maailmansodassa merkitsee virolaisille samaa kuin Tali-Ihantalan taistelu suomalaisille", Maidre sanoo.

Häneltä kysytään usein, miksi virolaiset taistelivat Hitlerin Saksan rinnalla. Saksalaisten lisäksi Viron rinnalla taisteli vapaaehtoisia Norjasta, Tanskasta ja Hollannista.

"Virolaiset sotilaat eivät taistelleet Hitlerin ideologian mukaan vaan oman maansa itsenäisyyden puolesta. Siinä ei toisessa maailmansodassa onnistuttu. Itäinen Viro tuhoutui sodassa. Narva joudttiin rakentamaan uudelleen samoin kuin Vaivaran kunnan kylät."

Sinimäkien museossa on niin paljon tavaraa, että pieni museorakennus alkaa käydä ahtaaksi. Museon omistamien esineiden lisäksi keräilijät ovat lainanneet sinne löytämiään esineitä.

Museon sisätiloja.

Maidre suunnittelee museon laajennusta. Tarkoitus on rakentaa bunkkeri, josta panssarivaunu työntyy ulos. Museon sisälle tulisi myös sodanaikainen lentokone. Piirustuksia laajennuksesta on tehty. Nyt museo hakee rahoitusta niin, että laajennus valmistuisi vuonna 2020.

Museossa käy virolaisten lisäksi vieraita ulkomailta. Suomlaisia museon kävijöistä on peräti kolmekymmentä prosenttia.

Sinimäkien taistelua on kuvattu myös elokuvassa. Sotaelokuva 1944 valmistui vuonna 2015 suomalais-virolaisena yhteistyönä. Käsikirjoituksen teki Leo Kunnas ja elokuvan ohjasi Elmo Nüganen.
Sinimäkien alueesta on taistelu useissa sodissa ja siellä on kaatunut tuhansia sotilaita. Aluella on monia hautausmaita ja muistomerkkejä sodissa kaatuneille.

Vaivaran Sinimäkien museo, Roheline 19C ja D, Sinimäe. Itä-Virumaa. Avoinna ti-la 10-17, kesällä 15.6.-15.8. ti-la 10-18, su 10-16.
Opastus tilauksesta, +372 56474552, muuseum@vaivara.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Sinimäkien museo.