Näytetään tekstit, joissa on tunniste loma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste loma. Näytä kaikki tekstit

torstai 25. kesäkuuta 2020

Sakan kartano on törmärannikon helmi - yövy ylellisessä kartanohotellissa, nauti kauniista luonnosta


Sakan kartano.
Törmärannikkoa kaunistavassa Sakan kartanossa tapaa toisinaan edelleenkin nostalgisoivia aatelisia – viimeisten kartanonherrojen jälkeläisiä – mutta kaikki vieraat voivat olla vakuuttuneita siitä, että heitä kohdellaan siellä kuin aatelisia.

Sakan kartanokokonaisuus on baltiansaksalaisten perintöä, mutta siellä ei olisi nykyisin ensiluokan ravintolaa, upeaa tanssisalia, aikakaudelle tyypillisesti kalustettuja sviittejä, wellness-spata eikä huolella hoidettua puistoaluetta, jos nykyinen omistaja Tõnis Kaasik ei olisi hionut raunioitumisen rajoilla olleesta kartanosta törmärannikon helmeä.

Neuvostoaikaan täällä isännöivät neuvostorajavartijat, jotka jättivät poistuessaan jälkeensä vandalismin tuhoaman kartanokeskuksen ja hoitamattoman puiston. Vuonna 2001 Tõnis Kaasik osti raunioituneen kokonaisuuden ja rakensi sen matkailukartanoksi kymmenessä vuodessa. 

Kartanon ydin ja sen ympäristö ovat moitteettomassa kunnossa ja tunnustuksena siitä on saatu presidentiltä kaksi kauniin kodin palkintoa. Lisäksi Sakalla ovat majoittuneet kaikki uudelleen itsenäistyneen Viron presidentit. Yli 150-vuotiaassa uusrenessanssityylisessä päärakennuksessa on myös Riigivaneman eli valtionvanhimman sviitti. Sen kalusteet on tuotu Englannista ja runsain puukoristeluin varustetut kalusteet – vaatekaappi ja vuoteet – ovat jo sinällään nähtävyyksiä. 

Sakan kartano ei ole tosin omistajansa Tõnis Kaasikin koti, mutta sitä voi kutsua hänen elämäntyökseen. Laajalti tunnetaan tarina siitä, miten maantieteilijä, luonnonsuojelija ja entinen ympäristöministeri sattui Sakalle ensimmäisen kerran opiskelijana tehdessään tutkimustyötä Pohjois-Viron putouksista. Sakan putousaskelmien kuvaaminen päättyi nuorelle miehelle rajavartijoiden suorittamaan pidätykseen. Lopputyönsä hän päätti lauseeseen: ”Saka ansaitsee parempaa”.

Tõnis Kaasik on pitänyt sanansa. Siitä on osoituksena tämä voimaa täynnä oleva paikka. Paikka, jossa kohtaavat muinaisarvot – törmärannikko luonnonarvona ja kartano kulttuuriarvona.

Kartanon isäntä on kunnostanut lisäksi entiset sotilaskohteet. Rajavartioston valonheitinrakennus on nykyisin konferenssitilat sisältävä meritorni, sotaväen varastorakennus taas leirintärakennus julkisine käymälöineen ja pesutiloineen matkailuautoilijoita varten. Sotaväen kaatopaikkana käyttämään entiseen sorakuoppaan on rakennettu laululava, joka on suosittu paikka kesäkonserteille ja esityksille. 

Erottamaton osa kartanokokonaisuutta on ikipuiden koristama puistoalue, jolle ilmettä antavat paviljongit ja pergolat, polut ja keinukenttä. Tärkeä paikka kartanon omistajan sydämessä on Baltian klinttiä esittelevällä ulkonäyttelyllä. Miljardeja vuosia käsittävä ”Ajan tie” antaa katsauksen Viron geologiasta ja siihen kuuluu siirtolohkareen mittaisia näytteitä kivilajeista.

Maakunnan tunnetuin luonto-opas Enn Käiss esittää siellä kysymyksen: mikä on se, joka on pellolla ja jonka luona on yleensä luonnonsuojelumerkki? Siirtolohkare. Ja miksi se on siirtolohkare? Koska se on ensimmäinen Suomesta tullut humanitaarinen apu, joka saapui Viroon jo 5000 vuotta ennen kuin virolaiset itse.
Ylellistä majoittumista.


Kartano on ollut Sakalla lähes 400 vuoden ajan. Se perustettiin sen jälkeen, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf oli lahjoittanut täkäläiset maat Skotlannista kotoisin olleelle Jürgen Leslielle. Leslie oli Narvan raatimiehenä yli kaksikymmentä vuotta, mutta asui lähinnä omilla maillaan Sakalla. Myös kartanon viimeisillä omistajilla Löwis of Menareilla oli skotlantilaiset juuret ja he poistuivat Virosta 2. marraskuuta vuonna 1939.

Baltiansaksalaisten pakkosiirtymisestä muistuttaa Sakan kartanossa muistomerkki Umsiedlung, joka on Tõnis Kaasikin perheen lahja Viron tasavallan satavuotispäiväksi ja samalla kumarrus baltiansaksalaisille näiden luomasta  Viroon jääneestä perinnöstä. 

Sakan-Ontikan liuskekivitörmälle pystytetty muistomerkki on 6,5 metrin korkuinen metalli-ikkuna, joka on avoinna merelle päin. Avatusta ikkunasta lentää ulos kolme pronssista kattohaikaraa. Saksan kansallislinnut vaikuttavat korkealla törmällä mahtavilta ja symboloivat niitä tuhansia perheitä, joiden piti toisen maailmansodan aattona jättää kotimaansa. 
Heiner von Löwis of Menar, joka oli kaksivuotias, kun hänen perheensä siirtyi Sakalta Saksaan, on Tõnis Kaasikille kiitollinen sekä muistomerkin pystyttämisestä että kartanon pelastamisesta. ”Se, mitä hän on tehnyt ja miten hän on saanut kartanon taas elämään, on ihailtavaa. Minulta kysytään usein, olenko Sakalla käydessäni surullinen. En, tunnen vain kiitollisuutta”, hän sanoi muistomerkin avajaisissa. 

Heiner von Löwis of Menarin ensimmäinen uudelleen tapaaminen Sakan kanssa tapahtui neuvostoajan lopulla, kun kartanon päärakennus oli erittäin huonossa kunnossa. Sen jälkeen entinen sotilas on palannut Sakaan yhä uudelleen. Hän on järjestänyt tänne sekä kulttuurimatkoja että pitänyt täällä sukukokouksiaan. Nykyisin Löwis of Menar -nimisiä on 35 maassa. Heidän joukossaan on tiedemiehiä ja lääkäreitä, poliitikkoja ja toimittajia.

Aateliset vieraat suosivat luonnollisesti majoittumista päärakennukseen, mutta Sakan kartano on huomaavainen isäntä ja kartanosta jokainen lomailija löytää majoituksen itselleen sopivaan hintaan. Majoitus vaihtelee telttailusta tilavaan sviittiin asti. Kahden ääripään väliin jäävät matkailuautomajoitus, leirintämökkihuoneet ja kolmen tähden hotellihuoneet kartanon sivurakennuksessa, jossa aikoinaan oli upseerien asuntoja.
Rentoutumista kylpylässä.


Holvikattoinen ravintola kartanon päärakennuksessa on avoinna kaikille, ei vain kartanossa majoittuville. Koska Sakan kartanon ravintola on koko Virossa tunnettu maukkaasta ruoastaan, tulosta suositellaan ilmoittamaan etukäteen ja varaamaan ravintolasta pöytä. Pieni vinkki: asiakkaiden suosikki on naudan sisäfilee perunagratiinin, wokkivihannesten ja punaviini-katajanmarjakastikkeen kera.

Ravintolasta voi tilata myös eväsretkikorin raikkaassa ulkoilmassa ruokailuun. Sopivan paikan eväiden syömiseen löytää joko kartanon puistosta tai hotellin alapuolella sijaitsevalta hiekkarannalta, johon pääsee portaita pitkin.
Porrastasanteilta voi ihailla vehreää klinttimetsää, jota kutsutaan myös pohjoismaiseksi sademetsäksi. Sakan ranta on yksi luontokuvaajien suosikkipaikoista. Outoa ajatella, että vielä 15 vuotta sitten tuota kauneutta saattoi ihailla vain 50 metrin korkuisen törmän päältä. 

Luonnonystävät, jotka haluavat kulkea retkipolkua, saavat hotellista kartan, joka opastaa alas rantaan, sieltä mahtavan vesiesityksen tarjoavan Kivisillan putouksen luo ja takaisin törmän päälle.
Retkipolku, joka on vai kaksi kilometriä pitkä, tarjoaa portaiden vuoksi melkoisen fyysisen rasituksen. Suurinta rasitusta eivät saa kuitenkaan jalka- vaan silmälihakset, joiden tulee kaikin voimin ponnistella tavoittaakseen kaiken tuon kauneuden. Sekä luonnon että ihmiskäsien luoman.
SIRLE SOMMER-KALDA


Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.



maanantai 22. kesäkuuta 2020

Mäetagusen kartanohotellissa koet kodikasta ylellisyyttä

Mäetagusen kartano.

Mäetagusen kartanon muinaiset omistajat von Rosenit ihailevat nyt entisiä kiinteistöjään pilven reunalta, mutta heidän nimensä elää edelleen: kartanohotellin vieraita tervehtii kolmivärinen kissaneiti Miisbeth von Rosen.

Näin siinä tapauksessa, että nukkumiseen tulee  tauko. Sillä tiedossahan on, että jos nukkuminen olisi olympialaji, kissat saisivat kaikki palkintosijat itselleen.
Jos Miisbeth von Rosenin päiväohjelma ei mahdollistakaan vieraita vastaan kävelyä, sitä ei kannata ottaa loukkauksena. Päinvastoin – kartanon tuolilla uinuvaa aatelisneitoa seuratessa saattaa ehkä tarttua kissojen ihailtava taito tehdä vain sitä, mistä pitää: olla rentoutunut ja onnellinen. 

Lähes kokonaan entisöity Mäetagusen kartanokokonaisuus sopii rentoutumiseen. Viron kartanosivuston mukaan Itä-Virumaalla on 69 kartanoa, joista suuri osa on vailla käyttöä. Mäetagusen kartano on yksi miellyttävä poikkeus.

Mäetaguse on aina kuulunut Virumaan suurimpien kartanoiden joukkoon ja tunnetuin kartanonherra Otto Fabian von Rosen on jättänyt historiaan ristiriitaisen jälkensä. Liivinmaan maaneuvoksena hän laati vuonna 1739 maatalousoikeudellisen asiakirjan, ns. Rosenin julistuksen, joka vakiinnutti maaorjuuteen perustuvan Baltian erikoistilan. Toisaalta von Rosen uskoi, että kartanonherralle tulee kuulua täydellinen oikeus sekä talonpoikaan että tämän vähäiseen omaisuuteen, toisaalta hän taas herrnhutilaisena tuki talonpoikien kouluttamista ja teki sen pakolliseksi.

Kartanokokonaisuuden nykyiseen ilmeeseen Otto Fabian von Rosen ei kuitenkaan vaikuttanut. Kartanon edustava päärakennus kohosi puisen rakennuksen tilalle vasta 1700-luvun loppuvuosina.
Enemmistö yli kymmenestä sivurakennuksesta on peräisin 1800-luvulta ja saanut  uuden sisällön. Kartanohotelli toimiikin juuri niissä: ravintola sijaitsee historiallisessa talli- ja vaunuvajarakennuksessa, taloussiipi myllyssä ja kylpylä kasvihuoneessa, jota aikoinaan kutsuttiin nimellä orangerie. Kaikki nämä kolme on rakennettu yhdyskäytävän ja hotellin vastaanoton lasitilan kanssa yhteen. 

Kartanohotellissa kartanomainen ja talonpoikainen tyyli punoutuvat yhteen. Logoon Rosenien vaakunasta on otettu punaiset ruusut; henkilökunta sen sijaan näyttää virolaiselta talonpoikaisväestöltä, joka palvelee kartanonherran vieraita tämän omassa kodissa. Työasuina ovat kauniit pellavavaatteet ja tyttöjen puseroissa on Pohjois-Virolle tyypillinen prossi, jonka kuvio on peräisin Virumaan kansanpukukirjasta.
Virumaalta on peräisin myös suurelta osin raaka-aineet, joista Rosen-ravintolassa ruoka valmistetaan. Elintarvikkeiden hankinnassa suositaan ennen kaikkea paikallisia maataloustuottajia, viljelijöitä ja kalastajia.
Kylpylässä voi nauttia lämpimästä vedestä.

Paikallisista tuotteista ei ravintolan keittiössä taiota eksoottisia ruokia, vaan vaalitaan virolaista linjaa. Menu sisältää osia myös kartanonherran pöydästä. Talvipuutarhassa kasvatettiin  jopa appelsiineja ja sitruunoita, ja tiiviiden Venäjän suhteiden vuoksi pöydässä oli myös venäläiselle keittiölle tyypillistä ruokaa. 

Kartanohotellissa on mahdollista tehdä itse pelmeneitä. Jos osallistujat tulevat Moskovasta ja Pietarista, virolaisen kokin kanssa tehdään pelmenejä Viron tapaan. Virolaiset pelmenit ovat jauhelihatäytteisiä pelmeneitä, mutta lautasella niiden seurana on esimerkiksi herne-kuusenversososetta, sipulihilloa ja kuorrutettuja vihanneksia.

Joka ei halua kastaa käsiään jauhoon,  voi seurueineen aivovoimistella musiikkitietokilpailussa. Kotioluttyöpajassa voi oppia oluen tekemistä.  
Tuulettumassa voi käydä läheisellä Selisuon rämeellä tai kartanon naapurissa voi pelata frisbeegolfia. Porealtaalla varustetussa yksityissaunassa voi  järjestää mukavan naisten illan ja kokeilla vartalonkuorintaa ja saunanaamioita.

Saunoja on yhdeksän erilaista. Entinen talvipuutarharakennus näyttää säilyneen vanhan valokuvan ansiosta varsin samanlaiselta kuin kartanoaikaan, tosin sillä erotuksella, että hedelmien sijasta siellä hemmotellaan nyt kehoa. Kylpylä on Viron lämpimi spa, ja ilman- ja veden lämpötila pidetään 30 asteen paikkeilla. 
Veden puhtaudestakaan ei tingitä. Koronaviruksen sanelema tauko käytettiin kylpylän remontointiin, jotta vesi olisi vieläkin puhtaampaa ja allas vieläkin houkuttelevampi.

Takahuone on kylpylän äskettäinen laajennus ja siellä on  neljä saunaa sekä  rentoutumisalue porealtaineen. Viihtyisän saunakeskuksen rakentaminen lasijulkisivulla varustettuun talvipuutarhaan oli haaste, mutta kangaskatot ja hapsuverhot ovat kääntäneet viileyden viihtyisyydeksi. 

Takahuone on suurimman osan viikosta vain aikuisten käytössä. Tästä on ehkäpä vain askel siihen, että Mäetagusen kartanohotellista tulee Viron ensimmäinen aikuisten hotelli. Ainakin tällainen vihje sattui sosiaaliseen mediaan 1. huhtikuuta.

Oliko se aprillipila vai totta? Kartanohotellin johtaja Terje Rattur vahvistaa, että aikuisten hotellissa voisi olla ajatusta. Rauha ja hiljaisuus ovat kuitenkin Mäetagusen kartanohotellissa pariskunnat voivat jo nytkin häiritsemättä nauttia kahdestaan olemisesta. 
SIRLE SOMMER-KALDA

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.



maanantai 15. kesäkuuta 2020

Nauti Lammasmäen saunamaratonista - turvesauna rentouttaa, hoitaa kehoa ja nuorentaa

Turve hoitaa kehoa ja mieltä.
Lammasmäen lomakeskuksen valttina on saunaseikkailu. Sanottakoon heti, että kyseessä ei ole mikään saunasprintti – luonnon helmassa sijaitsevasta saunamaailmasta nauttimiseen pitää varata tunteja.

Itä-Virumaa on seikkailumaa ja jotta elämykset eivät loppuisi, on jo kolmena vuonna valittu parhaat uudet seikkailut. Viimeksi tämän tittelin sai juuri Lammasmäen saunaseikkailu.
Voi herätä kysymys, miksi Itä-Virumaan parhaan seikkailun voi kokea Länsi-Virumaalla Kunda-joen rannalla, mutta vastaus on yksinkertainen: jos länsivirumaalaiset haluavat tehdä matkailuyhteistyötä itävirumaalaisten kanssa, niin heidän tulee saada haluamansa. Lisäksi matkailijan kannalta kaikki on samaa Virumaata.

Saunamaailman opas 

Itsellänikin oli mahdollisuus kuulua viimeisen kilpailun arvostelijoiden joukkoon ja testata Lammasmäen saunaseikkailua. Siksi voin antaa seuraaville seikkailijoille pienen lunttilapun. Saunoja on viisi. Välipaloina lisäksi sisäuima-allas, puulämmityksellinen kylpytynnyri ja poreallas.
Turvesauna kelluu Kunda-joella.
Jokaiseen saunaan auttavat tutustumaan Lammasmäen saunottajat. Meille saunamaailman oppaaksi sattui nuori saunottaja Robin Täpp, joka tarjosi alkuun naposteltavaa ja tervetuliaisjuomat. Hän kertoi, mitä ja missä järjestyksessä tulee tehdä, jotta saunasta saisi mahdollisimman suuren elämyksen. Vakuutuimme siitä, että saunassa käynti voi olla paljon enemmän kuin vain kuumuudessa hikoilu.

Saunaseikkailu alkoi perinteisestä puusaunasta, jossa saunottaja lisäsi löylyveteen eri kasveista valmistettuja uutteita ja arvuutteli, mistä on kysymys. Kaikkien suosikiksi osoittautui mustaherukkauute. Teimme saunapyyhkeistä päähineet ja saimme tietää, että on tärkeää pitää myös jalat lämpimässä – tällöin apuna ovat sekä kuumia vihtoja sisältävät kääreet että kuumat jalkakylvyt. 

Muutaman askeleen päässä oli vihtomiseen valmiina Setumaalta tuotu vanha savusauna, jossa kehoa saattoi käsitellä perinteisellä koivuvihdalla ja harvinaisemmalla katajavihdalla. Savusauna lämmitetään Lammasmäellä haavapuilla, sillä niistä tulee vähiten nokea.

Seuraavana saunojia odotti elokuvasta Kevät tuttu kaappikiukaallinen sauna. Lauteet oli päällystetty oljilla, joka antaa omaperäisen aromin ja vähentää  selluliittia. Löylyn heittämiseksi tulee avata luukku. ”Ei kannata katsoa sisään, tuleeko löylyä vai ei, lupaan että tulee”, saunottaja virnisteli.

Joen rannalla olevan telttasaunan jätimme väliin ja otimme aromi-höyrysaunassa hunaja- ja suolahoidot, ja virkistimme elimistöämme appelsiinin-, greipin- ja sitruunanviipaleilla. Se oli tavallaan valmisteluna turvesaunaa varten, jossa ohjelmassa on samoin ihonhoito. 

Keinuva spa 

Pelkästään jo Kunda-joella olevaan saunaan meno on kuin seikkailu: turvelevyillä päällystetyt ponttooniaskelmat keinuvat kuin kävelisi turvesuolla, ja sauna itsekin keinuu. 
Saunottaja lupasi, että turpeella on nuorentava vaikutus. ”Tämän toimenpiteet tulisi nuorentaa viisi vuotta. Itse en ole kokeillut sitä, sillä 15-vuotiaana ei voi ajaa autolla kotiin”, hän virnisteli.

Naisasiakkailla ei sen sijaan ollut nuorentumista vastaan yhtään mitään, ja vetelässä muodossa ollutta turvetta levitettiin rohkeasti sekä vartalolle että kasvoihin. Lauttasaunassa on 60 astetta ja kosteaa, jotta turve ei kuivuisi iholla ja voisi hoitaa vartalolla oman tehtävänsä.

Lammasmäen lomakeskuksen isäntä Meelis Parijõgi vahvisti, että kyseessä on maailman ensimmäinen turvesauna, joka oli isäntäväen lahja Suomen ja Viron satavuotispäiväksi. Seinässä on virolaisia turveharkkoja ja ihonhoito tehdään  samoin virolaisella turpeella, mutta istuintyynyinä käytettävät turvelevyt ovat peräisin Suomesta. Pohjoisnaapurit käyttävät niitä äänieristelevyinä.

Jo vanha kansa tiesi, että turve auttaa sataan vaivaan, ja joitakin viisauksia on myös saunan ovella. Yhtenä hetkenä pitää kuitenkin jokaisesta hyvästä asiasta luopua ja kaikkein parasta on tehdä se joessa, jossa on saunamaratonin maali. Kunda-joen veden kerrotaan olevan kirpeää ympäri vuoden, siten puhtaan kehon lisäksi saa miellyttävän jäähdytyksen.

Tulevaisuudessa saunamaraton pitenee luolasaunalla ja kaksikerroksisella saunalla. ”Toiveemme koota Lammasmäelle erilaisia saunakulttuureita, Meelis Parijõgi selvitti.

Saunaan liittyviä toimintoja tarjotaan Lammasmäella niin paljon, että yhdellä kerralla ei ehdi kaikkea kokeilla. Joka haluaa, voi esimerkiksi paikan päällä huovuttaa itselleen saunamyssyn, valmistaa vartalonkuorijoita tai koivun tuohesta päänpesusieniä tai suorittaa vihtomisen mestariluokan. 

Saunamaratonin suorittaneille julkaistaan Saunatien passi, johon voi alkaa kerätä leimoja. Kun passissa on viisi leimaa, kuudennessa paikassa odottaa yllätys. Lammasmäen lomakeskuksen käynnistämään Saunatiehen on liittynyt kymmeniä matkailuyrittäjiä.

Kalastuksesta kirveenheittoon 

Lammasmäen lomakeskuksen suurinta seikkailua ovat saunat, mutta niihin lomailumahdollisuudet eivät rajoitu. Lomakeskuksen lähellä sijaitsee virolaisten muinaisten esi-isien asutuspaikka Lammasmägi, jonne voi lähteä kulttuurimatkalle. Luonnosta kiinnostuneet voivat retkeillä kanootilla Kunda-joella tai vaikkapa valita linturetken. Toimintaa riittää kalastamisesta kirveenheittoon ja mönkijäretkestä tenniksen pelaamiseen.
Aktiivisen toiminnan jälkeen vieraat voivat laskea paikallisten herkkujen ja makoisen unen varaan. Lomamökkeihin mahtuu erikokoisia seurueita ja kesällä on mahdollisuus myös telttailla.

Sillä ei ole merkitystä, valitako Lammasmäellä rentoutus vai aktiivinen loma, hyvän olon saa joka tapauksessa. Siinä auttaa paikan voima, jonka havaitsivat syvänä neuvostoaikana hirvijahtiin tulleet paikalliset metsästäjät. Metsästysmaja, joka 1970-luvulla Meelis Parijõen isoisän maille rakennettiin, on edelleen olemassa ja käytössä.

”Tämä oli aikoinaan niin kova saunapaikka, että jopa kosmonautti Gretško on käynyt täällä. Hänen piti matkustaa junalla Moskovasta Tallinnaan, jossa pioneerit olivat neilikoineen vastassa, mutta hän tapasikin ravintolavaunussa yhden paikallisista metsästäjistämme ja päätti laskeutua junasta Rakveressa saunoakseen ja metsästääkseen täällä. Siitä tuli iso kansainvälinen skandaali, sillä kosmonautti, joka ei eksynyt avaruudessa, katosi maassa. Näitä tarinoita on paljon, kunhan seinät voisivat puhua”, totesi Meelis Parijõgi.
Seinät eivät tosiaankaan puhu, mutta isäntä itse kertoilee värikkäitä tarinoita oikein mielellään. Sen suhteen hän on unohtumaton majoittaja.
SIRLE SOMMER-KALDA 

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.









keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Itä-Viron ainutlaatuinen luonto houkuttelee, kun korona hellittää



Itäinen Viro tarjoaa vieraalle upeita luontoelämyksiä, rauhallisia patikointipolkuja, jännittäviä vesiputouksia, soita ja tuuheita metsiä. Vastaan voi tulla villieläimiä.  Itä-Virossa on maan pisimmät hiekkarannat, korkea törmärannikko ja Viron suurin suo Puhata Alutagusen kunnassa. Luontokohteet odottavat matkailijaa, kun koronaepidemia hellittää.

Kurtnan järvialue

Alutagusen kunnassa sijaitseva Kurtnan järvistö on Viron järvirikkain alue. Noin kolmenkymmenen neliökilometrin alueella sijaitsee 42 järveä. Järviä ympäröivät alueet ovat suosittuja virkistys- ja uimapaikkoja. Viitoitetut polut vievät Liivijärvelle ja Martikskan järvelle, joiden rannoilla on nuotio- ja lepopaikkoja. Martinska-järven merkitty polku Kurtnan maisemasuojelualueella esittelee erilaisia kasveja, maisemamuotoja ja järvityyppejä. Retkeilypolun pituus on noin viisi kilometriä.
Kurtnan järvistö syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäästä vapautunut, mutta vielä ikiroudan kovettama maaperä alkoi joissakin paikoissa sulaa.  Järviä ympäröivä metsä on täynnä sieniä ja marjoja.

Huikeita vesiputouksia

Ontikan rantatörmällä sijaitsee 20 metriä korkea Valasten putous, joka on Viron korkein vesiputous. Rantatörmältä avautuu upea näkymä 400 000 vuotta sitten syntyneisiin maapallon kerroksiin. Putoukselle on rakennettu rappuset, joita kiipeillessä putousta voi katsella lähempää. Alueella on myös luontopolku.
Toilan kunnan Pyhäjoen kylässä sijaitsee Aluojan komea vesiputous.  Pyhäjoen laaksoon laskeutuvassa Mägaran purossa on porrastuksia ja lähteitä. Porrastukset ovat syntyneet kalkkikivikertymistä.  Jyrkkä laakso on syvyydeltään kymmenen metriä ja pituudeltaan noin 700 metriä. Se on paikoittain kanjoninomainen.




Oru-puisto

Toilan kunnassa Pyhäjoen laaksossa sijaitsee historiallinen  Oru-puisto. Puistossa oli aikoinaan myös linna, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa. Puiston rakennutti varakas venäläinen kauppias Grigori Jelissejev 1800-luvulla.
Puistossa voi kävellä viitoitetuilla poluilla ja tutustua erilaisiin puu- ja pensaslajeihin ja hopealähteen luolaan. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.
Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.


Villejä eläimiä

Itä-Virossa on rikas villieläinkanta. Retkeilijä voi törmätä aamuvarhaisella tai iltahämärissä luonnossa liikkuviin eläimiin. Metsissä asuu hirviä, metsäkauriita, kettuja, susia ja ileveksiä. Vastaan voi loikkia rusakoita. Myös linnusto on monipuolinen. Itä-Virossa pesii haikaroita, kurkia, kotkia, tikkoja, kottaraisia, varpusia ja muita pikkulintuja.

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 

tiistai 14. tammikuuta 2020

Tutustu Itä-Viroon matkamessuilla - seikkaile kaivosmuseossa ja Narvan linnassa, rentoudu kylpylöissä ja Oru-puistossa


Narvan linnan ympäristössä järjestetään paljon tapahtumia.
Itä-Virumaa esittäytyy jälleen näkyvästi matkamessuilla 17.-19. tammikuuta 2020 Helsingin messukeskuksessa. Löydät meidät osastolta 6h59
Viro on tänä vuonna matkamessujen virallinen partnerimaa.   Matkamessuilla korostetaan vastuullista matkailua ja perhematkailua. Yksi messujen teema on matkailu maata pitkin. Tähän Itä-Viro tarjoaa loistavat edellytykset, koska alueella on paljon upeita ulkoilupaikkoja. Voit esimerkiksi vaeltaa suolla pitkospuita pitkin tai nauttia Narva-Jõesuun kaksitoista kilometriä pitkistä hiekkarannoista. Itä-Viroon pääset kätevästi junalla, bussilla tai omalla autolla.
Suomalaisten matkailu Viroon lisääntyi vuonna 2019. Itä-Virosta voit löytää kohteita, joita et ehkä ennen ole vielä nähnyt tai palata paikkoihin, joihin olet kiintynyt. Matkamessuilla esittäytyy parikymmentä kiinnostavinta matkailuyritystä itä-Virosta. Suomea puhuvat messuemännät ja isännät kertovat paikan päällä Itä-Viron lomakohteista.


Pyöritä onnenpyörää ja voita!

Onnenpyörä pyörii.

Messuilla voit pyörittää tuttuun tapaan onnenpyörää, jossa palkintona on virolaisten matkailuyritysten lahjoittamia alennuskuponkeja ja matkamuistoja. Messuilla voit tilata uutiskirjeen, joka esittelee säännöllisesti Itä-Viron monipuolisia matkailukohteita ja uutuuksia. Jos olet Facebookissa, käy tykkäämässä sivusta Itä-Viron ystävät, jossa päivitetään monta kertaa viikossa Itä-Viron tapahtumia, matkakohteita ja kiinnostavia uutisia. Voit seurata sivua Itä-Viron ystävät myös Twitterissä.
Matkaimessuilla kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan upea pääpalkinto, joka on kolmen päivän elämyksellinen matkapaketti koko perheelle Itä-Viron parhaissa matkakohteissa. Voittajan nimi ilmoitetaan helmikuun Itä-Viron uutiskirjeessä. Palkinto on voimassa 30. elokuuta 2020 asti. 

Superseikkailun kohteet

Superseikkailu-matkapakettiin kuuluu meno-paluulaivaliput (auto + matkustajat), majoittuminen ja rentoutuminen kolmessa eri kylpylähotellissa, aamiaiset, retket ja lounas Narvan linnan yhteydessä olevassa hyvätasoissa Rondeel-ravintolassa.

1. päivä:  Jännitystä maan alla ja rentoa menoa kylpylässä
Kaivosmuseossa.
Koet perheesi kanssa kutkuttavan ja jännittävän seikkailun Viron kaivosmuseossa maan alla. Näet aidossa ympäristössä, miten kaivosmiehet aikoinaan työskentelivät ja louhivat palavaa kiveä Viron energiatarpeisiin. Päivän jälkeen yövyt ja rentoudut ylellisessä Sakan kartanossa. Pakettiin kuuluu Bioptron-valohoito.

2. päivä: Tutusta merelliseen luontoon
Toilan kylpylä.
Aamiaisen jälkeen pääsette tutustumaan Valasteen vesiputoukseen ja retkeilyreittiin. Vesi virtaa dramaattisena Valasten putouksilla ja jäätyy talvella jääpuikoiksi. Alueelle on rakennettu uudet turvalliset portaat.
Yöpymään siirrytte Toilan kylpylään, joka on lapsiperheiden suosikkipaikka. Siellä on lapsille vesiliukumäet ja suuret leikkitilat.

3. päivä: Levollista löytöretkeilyä
Oru-puisto syksyllä.
Toilassa tutustutte ihastuttavaan, historialliseen Oru-puistoon ja pienvenesatamaan. Retkipäivä vie Sillamäen jännittävään kaupunkiin, jonka vanha keskusta on rakennettu uusklassiseen tyyliin. Seikkailun tuntua lisää se, että kaupunki oli Neuvosto-Virossa suljettu kaupunki, koska siellä jalostettiin uraania. Yöpymispaikka on Meresuu spa Narva-Jõesuussa hiekkarantojen äärellä.

4. päivä: Seikkaile menneisyydessä
Rondeelin tarjontaa.
Aamiaisen jälkeen matkaatte kohti Narvaa ja Narvan linnaa, jossa on tarjolla opastettu kierros. Narvan linnan historian alkujuuret juontuvat jopa 1200-luvun lopusta. Komean linnan uudistetut näyttelysalit avautuvat keväällä. Lounaan nautitte Rondeel-ravintolassa.

Oopperapäivät Narvassa


Narvan oopperapäivät järjestetään viidennen kerran 4.-13. syyskuuta Kreenhomin  vanhalla tehdasalaueella ja Narvan linnassa. Oopperajuhlia johtaa oopperalauluja Julia Savitskaja. Monet suomalaiset ovat löytäneet oopperajuhlat. Viime vuonna ohjelmistossa oli muun muassa suomalaistulkinta Vincenzo Bellinin oopperasta Norma, jolle Kreenholmin tehdasmiljöö tarjosi upeat ja dramaattiset puitteet. Ensi syyskuussa ohjelmistossa on muun muassa Figaron häät ja kolme Madame de Pompadourin yksityisteatterissa 1700-luvulla ensi-iltansa saanutta esitystä, joiden säveltäjät ovat François Rebel (1701-1775) ja François Francoeur (1698-1787).  Matkamessuilla voit tutustua tämän vuoden ohjelmaan ja varata lippuja erikoishintaan. http://narvaopera.ee


Balettijuhlat Jõhvissa

Jõhvi tunnetaan balettijuhlistaan.
Jõhvin kaupunki tunnetaan tyylikkäästä oopperatalostaan ja keväisin järjestettävistä balettijuhlistaan. Tänä vuonna juhlat ovat 19.-26 huhtikuuta.  Balettijuhlilla vierailee lukuisia virolaisten balettistudioiden esityksiä.  Päävieras on Pietarin valtionakatemian Leonid Jakobsonin balettiteatteri, joka esittää muun muassa Gisellen.  Lasten balettigaalassa tanssii noin 200 lasta 19. huhtikuuta. Taiteellinen johtaja on Helen Veidebaum. Konserttitalossa nähdään myös virolaisten huippusuunnittelijoiden muotinäytös.  Matkamessujen bonuskoodilla mmess20 esityksiin saa 20 prosentin alennuksen, jos liput varaa 19. helmikuuta mennessä.
Voit ostaa lippuja alennuksella verkkokaupasta: https://www.piletimaailm.com/
Lisätietoja:  eestikontsert.ee/jbf
Lippujen varaaminen sähköpostitse: anastassia.kozulina@concert.ee
Kysy majoitusalennus:
Toila Spa -hotelli: toilaspa.ee
Saka Mõis: saka.ee
Mäetaguse Mõisa Hotel & SPA: moisahotell.ee

Kaksi linnoitusta

Itä-Viron osastolla matkamessuilla voit tutustua uuteen matkatarjoukseen, Kaksi linnoitusta -pakettiin. Narvajoen rannalla kahden puolen rajaa kaksi linnoitusta valvoo toisiaan, Narvan linna ja Ivangorodin linna. Retkipaketti vie historialliselle seikkailulle kahteen kiinnostavaan linnaan.
Narvan linna vasemalla ja Ivangorodin linna oikealla.
 

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.