Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. toukokuuta 2018

Juhannuksena roihuaa kokko ja tehdään taikoja – lue blogista tärpit Itä-Virumaan kesätapahtumista



Narvan taistelu -spektaakkeli nähdään Narvassa 10.-12. elokuuta.
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Itä-Viron matkailun kuvapankki


Virolainen juhannuksenvietto muistuttaa suomalaista juhannusta. Juhannus on kesän suurin juhla. Perheet ja kyläyhteisöt juhlivat sitä yhdessä.

Kokko roihuaa rannoilla. Kyläjuhlissa esiintyy musiikkiyhtyeitä ja kansantanssijoita. Juhlaväki pääsee pyörähtelemään tanssilavoilla ja yhdessä leikitään perinneleikkejä.
Avinurmen puuaitta.

Jos juhannusta vietetään kotona, perheet ja ystävät istuvat ulkona myöhään yöhön ja saunovat.  Myös kotirannassa poltetaan kokkoa. Taiat kuuluvat juhannusyöhön. Virossa tunnetaan sama seitsemän kukan taika kuin Suomessa. Naimaton tyttö poimii juhannusyönä seitsemän kukkaa ja laittaa ne yöksi tyynyn alle. Juhannusyönä uniin ilmestyy sulhasen kuva.

Jotkut kylät järjestävät markkinoita. Esimerkiksi Avinurmella pidetään tynnyrimarkkinat 23. kesäkuuta.  Ohjelmassa on kesäteatteria, tanssia, kokko ja ilotulitus. Musiikkiohjelmassa pääesiintyjä on kansanmusiikkiyhtye Lõõtsavägilased. www.avinurme.ee

Myös Toilassa on monipuolinen juhannusohjelma aattona 22. kesäkuuta. Juhannusjuhlia vietetään Toilan kylpylän viereisellä  Föhrenhofin aukiolla. Pääesiintyjä on PS Troika. www.idaviru.ee

Jännittävä paikka juhannuksen viettoon on Sillamäen kaupunki, jossa on omat juhannusjuhlat 23. kesäkuuta. www.sillamae.ee

Itä-Virumaan kesän ohjelmatarjonta on monipuolinen ja runsas. Uusi musiikkifestivaali Baltic Sun järjestetään Narvassa  18.-21. heinäkuuta.  Festivaalin konserteista suurin osa toteutetaan Narvan linnan pihalla.

 Ainutlaatuisen kokemuksen tarjoaa jazzristeily Narvajoella.  Jazzlaiva seilaa Narvan ja Narva-Jõesuun välillä. Suomesta festivaalilla esiintyy Erja Lyytinen. Muita esiintyjiä ovat muiden muassa Radar @ Koit Toome, The Grossroadz, Curly Strings ja Alexander Rybak.

Narvassa järjestetään  kevätmarkkinat 12. toukokuuta (www.narvalaat.ee), museoiden yötä vietetään Narvan linnassa 19. toukokuuta, keittiöön kurkistetaan Narvan linnan uuniruokapäivillä 19.-20. toukokuuta ja kesäkausi avataan Narvan jokipromenadilla 26. toukokuuta. Vatjalaisten kansallispäiviä vietetään Narvan linnan pihalla 26.-27. toukokuuta.

Narvan kaupunkipäiviä juhlitaan 31. toukokuuta – 3. kesäkuuta. Energiajuoksu juostaan  9. kesäkuuta. www,jooks.ee  Keskiaikafestivaali Narvassa on vuorossa 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Suurta Pohjan sotaa kuvaava näytelmäspektaakkeli nähdään Narvan linnan ympäristössä 10.-12. elokuuta. 

Narvan satamat –festivaali on vuorossa elokuun lopussa 24.-26. elokuuta. Oopperapäivät ContempArt ja kansainvälinen musiikkifestivaalia järjestetään 1.-9- syyskuuta. www.contemparteesti.ee

Narvasta tulee Viron syyspääkaupunki 23. syyskuuta.
Katso Narvan ohjelmista tarkemmin  www.narva.ee ja www.narvamuuseum.ee

Sillamäen kulttuurikeskuksessa järjestetään Baltian kulttuurisillat -tapahtuma 25.-27. toukokuuta.  Ohjelmassa on muun muassa kansanmusiikkia ja kansantanssia  Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. www.kulttuurikeskus-sillamae.ee

Sillamäellä järjestetään jazzfestivaali Jazz Time Fest 10. kesäkuuta. www.jazztime
Sillamäen meri- ja kaupunkipäiviä vietetään 29. kesäkuuta – 1 heinäkuuta. www.sillamae.ee
Narva-Jõesuu


Narva-Jõesuussa on paljon kesäohjelmaa. Kesäkausi avataan 10. kesäkuuta. Kansainvälinen balettifestivaali Tanssipäivät Narva-Jõesuussa on vuorossa 29. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Kalastajapäivä on 7. heinäkuuta ja laulufestivaali Baltian kielet 19.-22.  heinäkuuta.
Narva-Jõesuun kaupunkipäivää vietetään 11. elokuuta. Puhallinorkestereiden kilpailu järjestetään 12. elokuuta. www.idaviru.ee

Muista myös nämä:

Moottorifestivaali Kiviõlissa 16.-17- kesäkuuta. www.motokross.ee

Peipsijärven festivaali Vasknarvassa ja Rannapungerjassa 30. kesäkuuta-1. heinäkuuta  www.peipsifestival.ee

XX kesämusiikkifestivaali Seitsemän kaupungin musiikkia Itä-Virumaalla 30. kesäkuuta – 15. heinäkuuta. www.concert.ee

Mäkien ääni –festivaali Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella 6.-7. heinäkuuta. www.concert.ee

Kartanopäivä Mäetagusen kartanossa 14. heinäkuuta. www.maetaguse.ee

Kesänäytelmä Kremlin satakielet Kreenholmin tehdasalueella Narvassa 10.-19. elokuuta. www.uusteater.ee

Jokifestivaali PurFes Purtsessa 15.-19. elokuuta. www.idaviru.ee

Opastettu kävely Oru-puistossa Toilassa 20. elokuuta. www.idaviru.ee

Toilan satamassa vietetään muinastulien yötä 25. elokuuta. www.idaviru.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi



Oru-puisto Toilassa.

Purtsen linna.











maanantai 26. maaliskuuta 2018

Mäetagusen kartanohotellissa voi rentoutua kylpylässä, tehdä käsitöitä ja kokoontua viinakellarissa

Mäetagusen kartano.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Loma kartanohotellissa Virossa tarjoaa yhdistelmän ylellisyyttä, historiaa ja upeaa luontoa. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon 1700- ja 1800-luvulla lukuisia kartanoita kauniille paikoille. Ne olivat talouden keskusia ja  palvelivat myös kulttuurielämää. Niissä oli kirjastoja ja niissä järjestettiin konsertteja ja teatteriesityksiä.

Nykyään monet vanhat kartanot on kunnostettu hotelleiksi. Itä-Virumaalla on useita kartanohotelleja. Yksi niistä on Mäetagusen kartanohotelli ja kylpylä.

Mäetagusen kartanon perusti Peter von Tiesenhausen vuonna 1542. Suuressa pohjan sodassa 1700-luvun alussa kartano paloi perustuksiaan myöten. Se rakennettiin uudelleen,
ja vuonna 1733 kartano siirtyi von Rosen -suvulle. Nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun lopussa.
Sisätiloja.

Kartanossa kokoontuu Mäetagusen kunnanhallitus. Kartanon entiseen vaunuvajaan on rakennettu kartanohotelli, ravintola, kylpylä ja saunaosasto. Hotellin 24 huoneessa voi yöpyä 50 vierasta. Kylpylässä on 25 metrin uima-allas, lastenallas, hieronta-allas, poreallas, löylysauna, höyrysauna ja infrapunasauna.

Alueella on myös käsityötalo, metsästysmuseo, ampumarata ja viinakellari. Viinakellarissa säilytettiin 1800-luvulla vodkaa, jota tuotettiin läheisessä viinanpolttimossa. Vodka varastoitiin  ihmisen korkuisiin tynnyreihin.

Kerran vuodessa, talvella, vodkaa myytiin Pietarin markkinoille.
Legendan mukaan kuljettajat ottivat viinahuikkia, jotta he selviäisivät kylmästä kuljetusmatkasta. Tynnyrin avaamisesta syntyneitä jälkiä korjailtiin tammenoksilla.

Nykyään viinakellarissa järjestetään seminaareja ja muita tilaisuuksia.

Pihapiirissä sijaitsee käsityötalo, joka entisöitiin vuonna 2013. Vieraat voivat osallistua käsityö-työpajoihin. Eniten taloa käyttävät kuitenkin koululaiset. Talon alakerrassa voi kokeilla puutöitä ja sepän pajaa. Toinen kerros on varattu taidekäsityölle ja ompelemiselle.

Käsityötalossa opiskellaan myös saippuan valmistamista, kynttilöiden tekoa, painotuotteiden valmistamista ja keramiikkaa.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

www.moisahotell.ee

Vasemmalla viinakellari, oikealla spa.

Hotellihuoneita on 24.

Kartanossa voi pitää monenlaisia tilaisuuksia.

Kauniita yksityiskohtia katossa.

Entinen viinakellari.











sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sakan kartano Ontikan rantatörmällä Virossa tarjoaa ylellisyyttä, romantiikkaa ja upeita maisemia



Sakan kartano
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja ida-Viru

Yksi houkutus matkustaa Viroon ovat kartanot. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon kartanoita erityisesti 1700- ja 1800-luvulla. Ne olivat virkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia.
Vuoden 1910 paikkeilla Virossa oli parituhatta kartanoa, mutta sitten alkoi niiden rappio. Kartanoita tuhottiin pitkin 1900-lukua.

Kartano talvella.
Niiden arvo ymmärrettiin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin kartanoita alettiin vähitellen kunnostaa. Kun maan itsenäisyys palautettiin 1991, kartanot tunnustettiin osaksi maan kulttuuriperintöä.
Kartanoita kunnostettiin hotelleiksi, kylpylöiksi, museoiksi ja kartanokouluiksi. Kartanot saivat tukea kunnostukseen muun muassa Viron valtiolta ja EU:lta. Kartanoita Virossa on nykyään viitsensataa.

Kartanoiden helmiin kuuluu Sakan kartano Ontikan rantatörmän reunalla Suomenlahden rannalla. Kartanon juuret ovat kaukana historiassa. Kartanon mailla oli maatila jo 1600-luvulla. Uusrenessanssia edustava kartanorakennus rakennettiin 1862-64. Sama suku, Löwis of Menar, piti kartanoa hallussaan 130 vuotta, mutta 1939 suku menetti sen toisille isännille.

Toisen maailmansodan aikana kartano otettiin sotilaskäyttöön. Se jälkeen se alkoi rapistua.
Täydellinen remontti tehtiin vasta 2000-luvulla ja hotellikäyttöön romanttinen kartano avattiin 2010.
Hotellissa on nyt ravintoloita, juhlasali, kokoushuoneita ja pieni kylpylä piharakennuksessa.
Kartanorakennusta nimitetään Herraintaloksi. Siellä on kolme sviittiä ja yhdeksän erilaista kartanotyyliin  sisutettua huonetta.

Öljymaalaukset koristavat seiniä huoneissa ja käytävillä. Huoneita on sisutettu suurilla posliiniruukuilla ja maljakoilla. Kaunis sisustus luo ylellisen tunnelman. Hääpareille on varattu oma romanttinen huone. 


Huvimaja
Piharakennus on saanaut nimekseen Cliff-hotelli. Huoneet ovat pienempiä ja edullisempia kuin päärakennuksessa. Siellä on myös kylpylä.

Kylpylässä voi kokeilla erilaisia hoitoja. Siellä voi kokeilla esimerkiksi maitokylpyä. Kädet saa pehmeiksi parafiinihoidolla. Spa-osasto tarjoaa myös erilaisia hierontoja ja valohoitoa. Saunoja on kolme.

Kartanosta pääsee merkityille retkipoluille. Lähistöllä on nuotiopaikka ja kyläkeinu. Rantaan pääsee rappusia pitkin. Hotelli sijaitsee rantörmällä. Kesäisin voi majoittua myös leirintäalueella.

https://www.saka.ee/en/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi
Cliff-hotelli ja spa.

Rantatörmä.

Portaat vievät rantaan.


Huoneita kartanossa.



Huone Cliff-hotellissa.




sunnuntai 18. helmikuuta 2018

"Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko", muistaa Suomeen muuttanut Ingrid Pent

Ingrid Pent viihtyy hyvin Suomessa, vaikka ikävöikin oskus Viroon.
"Olen aina kehunut Narva-Jõesuuta kaikille tuttavilleni Suomessa", Ingrid Pent sanoo.
Hän on asunut Suomessa lähes kuusi vuotta. Ikävä synnyinseuduille Viroon nousee aina välillä pintaan.

Narva-Jõesussa on hienot hiekkarannat, luontopolut ja metsät, joissa männyt kasvavat hyvin korkeiksi.

Ingridin muistoissa Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko.
Narva-Jöesuussa on upeat hiekkarannat.

"Siellä voi ihailla upeita auringonlaskuja kaikkina vuodenaikoina."

Kylpyläkaupunkina Narva-Jõesuulla on ollut kolme kukoistuskautta. 1800-luvun lopulla  Moskovan ja Pietarin eliitti kävi rentoutumassa kylpylöissä ja  hienoissa pitsihuviloissa. 1930-luvulla alue kuului Virossa tärkeimpiin kesänvietto- ja lomapaikkoihin. 1970- ja 1980-luvulla siellä lomaili jopa 37 000  ihmistä vuodessa Virosta ja silloisesta Neuvostoliitosta.

Asutusta Narva-Jõesuussa on ollu jo viitisen sataa vuotta.
"Liivinmaan kronikassa ja 1600-luvulta peräisin olevissa lähteissä kerrotaan, että kalastajakylää nimitettiin aikoinaan Hungerburgiksi. Nimi tulee saksan kielen sanasta hunger, nälkä. Legendan mukaan nimen antoivat kylään haaksirikkoutuneet saksalaiset kauppiaat, jotka eivät löytäneet kylästä mitään syötävää."

Nykyään kaupungissa asuu muutama tuhat asukasta. Siellä on kolme isoa kylpylää ja paljon pieniä majoituspaikkoja. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu.

"Kaupungissa on kolme kirkkoa ja museo, joka kertoo Narva-Jõesuun historiasta. Ortodoksinen kirkko on rakennettu puusta ja se kohoaa tien varrella, kun Narva-Jõesuuhun saavutaan Narvasta. Pitsihuviloista valitettavasti melkein kaikki ovat tuhoutuneet."

Ingrid Pentin äidinkieli on viro ja hän kuului Narva-Jõesuussa kielivähemmistöön. Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Ingridillä on inkerinsuomalaiset juuret ja se sai hänet muuttamaan Suomeen.

"Sisareni oli muuttanut Suomeen, kun pistin nimeni paluumuuttajien jonoon 2011. Olin viimeisten joukossa, koska pian tämän jälkeen jono suljettiin. Muutin Suomeen vuonna 2012."
Viroon jäivät äiti ja veli ja monet ystävät.

Ingrid Pent opiskeli suomen kielen ja sai töitä Helsingin kaupungin Infopankissa, joka jakaa tietoa ja auttaa maahanmuuttajia kahdellatoista eri kielellä. Ingrid asioi asikkaiden kanssa viroksi ja venäjäksi.
"Tämä on hyvin antoisa työ ja olen iloinen siitä, että saan olla avuksi."

Hän asuu Helsingissä kahden lapsensa kanssa ja osallistuu aktiivisesti virolaisyhteisöjen toimintaan.
"Tanssin  Ylelahedad-tanssiryhmässä ja laulan Siller-kuorossa ja Säde-lauluryhmässä."
Ryhmien mukana hän on osallistunut muun muassa viiden vuoden välein järjestettäville Viron laulu- ja tanssijuhlille.

Kun Viro juhlii itsenäisyyttään 24. helmikuuta, Ingrid Pent esiintyy Säde-lauluryhmän kanssa Alppilan kirkossa klo 15.
Viron itsenäisyyspäivä on Ingridille tärkeä juhlapäivä.

"Viime vuonna juhlittiin Suomea. Viron juhlat ovat jatkoa Suomen juhlille. Kunnioitan virolaisia ja olen ylpeä maastani, joka on historiansa aikana kokenut paljon kärsimyksiä. Virolaiset ovat sinnikkäitä ihmisiä ja maata on kehitetty nopeasti. Toivon Virolle onnea ja menestystä."

Lue Meresuu spasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi





sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Suosta nousee yhä sotaan liittyviä esineitä Itä-Virumaalla - Sinimäkien kukkuloiden ympäristössä taisteltiin puoli vuotta toisessa maailmansodassa


Tähystystorni Sinimäen museon lähellä. 

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru.ee ja Sirpa Pääkkönen

Sinimäkien kukkulat ovat jääneet Viron ja toisen maailmansodan historiaan, koska virolaiset ja saksalaiset taistelivat siellä yli puoli vuotta helmikuusta  syyskuuhun vuonna 1944.
Kolme kukkulaa, Tornimägi, Pörguagumägi ja Pargimägi sijaitsevat Vaivaran kunnassa Narvan ja Sillamäen välissä.

Ivika Maidre
Ne eivät ole järin korkeita, mutta strategisesti ne olivat tärkeitä. Virolaiset liittolaisineen ryhmittyivät mäkien taas. Puna-armeijan joukot hyökkäsivät idästä ja kukkuloiden eteläpuolella olevaa Alutagusen suota pitkin.


"Puna-armeija pääsi suolle talvella. mutta keväällä ja kesällä suo oli märkä ja pettävä, minkä vuoksi sinne ei päästy", kertoo Sinimäkien sotamuseon Sinimäen kylässä perustanut Ivika Maidre.

Museossa on paljon sotakalustoa ja sodassa käytettyjä esineitä, koska molemmat osapuolet upottivat kalustoa suohon. Sieltä on löydetty muun muassa tykkejä, aseita, miinoja, lentokoneita ja panssarivaunuja. Yhä edelleen sotakalustoa nousee suon pintaan kesäisin. Paikalliset ilmoittavat havainnoista ja museo saa uutta tavaraa näytteille.

Ivika Maidre perusti Sinimäkien museon kymmenen vuotta sitten, koska hän halusi kertoa virolaisten sotaan joutuneiden miesten tarinan.

"Virossa sota on tullut aina idästä. Sinimäkien taistelu toisessa maailmansodassa merkitsee virolaisille samaa kuin Tali-Ihantalan taistelu suomalaisille", Maidre sanoo.

Häneltä kysytään usein, miksi virolaiset taistelivat Hitlerin Saksan rinnalla. Saksalaisten lisäksi Viron rinnalla taisteli vapaaehtoisia Norjasta, Tanskasta ja Hollannista.

"Virolaiset sotilaat eivät taistelleet Hitlerin ideologian mukaan vaan oman maansa itsenäisyyden puolesta. Siinä ei toisessa maailmansodassa onnistuttu. Itäinen Viro tuhoutui sodassa. Narva joudttiin rakentamaan uudelleen samoin kuin Vaivaran kunnan kylät."

Sinimäkien museossa on niin paljon tavaraa, että pieni museorakennus alkaa käydä ahtaaksi. Museon omistamien esineiden lisäksi keräilijät ovat lainanneet sinne löytämiään esineitä.
Museon sisätiloja.

Maidre suunnittelee museon laajennusta. Tarkoitus on rakentaa bunkkeri, josta panssarivaunu työntyy ulos. Museon sisälle tulisi myös sodanaikainen lentokone. Piirustuksia laajennuksesta on tehty. Nyt museo hakee rahoitusta niin, että laajennus valmistuisi vuonna 2020.

Museossa käy virolaisten lisäksi vieraita ulkomailta. Suomlaisia museon kävijöistä on peräti kolmekymmentä prosenttia.

Sinimäkien taistelua on kuvattu myös elokuvassa. Sotaelokuva 1944 valmistui vuonna 2015 suomalais-virolaisena yhteistyönä. Käsikirjoituksen teki Leo Kunnas ja elokuvan ohjasi Elmo Nüganen.
Sinimäkien alueesta on taistelu useissa sodissa ja siellä on kaatunut tuhansia sotilaita. Aluella on monia hautausmaita ja muistomerkkejä sodissa kaatuneille.

Vaivaran Sinimäkien museo, Roheline 19C ja D, Sinimäe. Itä-Virumaa. Avoinna ti-la 10-17, kesällä 15.6.-15.8. ti-la 10-18, su 10-16.
Opastus tilauksesta, +372 56474552, muuseum@vaivara.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi


Sinimäkien museo.




sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Jaana Nurro remontoi kauniin vanhan huvilan Toilassa Itä-Virumaalla ja perusti majoituspaikan


Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kun Jaana Nurro näki ensimmäisen kerran Villa Meretaren Toilassa Itä-Virumaalla, se oli huonossa kunnossa. Lunta tunki tupaan rikkinäisistä ikkunoista ja talo oli muutenkin rapistunut.

Siitä huolimatta hän pystyi kuvittelemaan, miten kaunis talo olisi remontoituna ja täynnä ihmisiä. Ensimmäinen kosketus huvilaan tapahtui vuonna 2000, jolloin huvila myös ostettiin. Nyt hän emmännöi huvilaa ja ottaa vastaan vieraita useista eri maista.

Huvilan yhdeksän huonetta ovat ahkerassa käytössä. Majoituspaikkoja on 20. Siellä käy monia työmatkalaisia ja vakiovieraita. Myös monet suomalaiset ovat löytäneet pienen ja viehättävän majoituspaikan, jonka vieressä on komea historiallinen Oru-puisto ja meren rantaan on lyhyt matka. Bussikin tulee läheisestä Jöhvin kaupungista aivan talon viereen. Huvilaan pääsee bussilla myös Tallinnasta.
Jaana Nurro

Ennen kuin oltiin näin pitkällä, talo tarvitsi pitkän ja perusteellisen remontin. Jaana Nurron isällä on saneerausfirma ja häneltä Jaana sai valtavasti tukea remontin toteutuksessa. Myös syvänmerensukeltajana työskentelevä Jaanan irlantilainen mies Mark Ó'Doherty on taitava käsistään.

"Kaikki piti tehdä alusta saakka sähköjen vetämisestä lähtien. Viemäröinti onneksi toimi. Ellei se olisi ollut kunnossa, urakka olisi ollut kannattamaton", Jaana sanoo.

Papereiden mukaan Villa Meretare on valmistunut vuonna 1904. Virossa valmistumisvuosi vanhoissa rakennuksissa oli, kun viimeinenkin kattotiili tai päre oli paikallaan. Talon rakentaminen on alkanut 1800-luvun puolella.

Sen rakennutti varakas liikemies Grigori Jelissejev, joka omisti myös Orun puistossa olleen linnan. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gavril Baranoskilt.

"Talossa on vaikutteita Etelä-Ranskasta ja Etelä-Italiasta. Jelissejevillä oli huvilat molemmissa maissa."

Kaikki yhdeksän huonetta ovat sisutukseltaan erilaisia. Jaana Nurro on hankkinut huonekaluja antiikkiliikkeistä ja saanut niitä perintönä. Huoneissa on kartanon tunnelmaa. Neliöitä huvilassa on 1200, joten sen kunnossapidossa riittää työtä. Huvila avattiin vuonna 2006.

Talvella Jaana Nurrolla on apunaan yksi työntekijä. Molemmat omistajat Jaana ja Mark tekevät itse paljon töitä huvilassa. Kesällä huvila on usein täynnä, jolloin sesonkiapua tarvitaan.

Illallinen on mahdollinen tilauksesta ryhmille. Jaanan harrastuksena on luoda makuelämyksiä keittiöstä.

Jaana Nurro on kotoisin Helsingistä. Hänellä on kaupallinen koulutus ja Helsingissä hän pyöritti omaa firmaa. Hän kulki monta vuotta Viron ja Suomen väliä, mutta se oli liian raskasta ja hän päätti jäädä asumaan kokonaan Viroon.
Kaikki huoneet ovat erilaisia.

Toila on Jaanan mielestä mukava pikkukylä. Naapureissa asuu monia kahdeksankymppisiä, joiden kanssa Jaana vaihtaa kuulumisia.

"Nytkin meidät on kutsuttu naapuriin 85-vuotisjuhlille."

Villa Meretaressa järjestetään kursseja ja työpajoja. Jaana on erityisen kiinnostunut hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvistä kursseista.

"Meille voi tilata halutessa hierojan ja alakerrassa lämpiää puusauna. Siellä on myös takkahuone."

Ja toki kun ollaan Virossa ja vanhassa huvilassa, siellä liikkuu kummitus.

"Kummitus on ystävällinen nainen, eikä tee kenellekään pahaa", Jaana hymyilee.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi



Aamiainen.



lauantai 20. tammikuuta 2018

Romanttinen ja upea Oru-puisto houkuttelee maisemakierrokselle Toilan kylässä Itä-Virumaalla


Puiston lähellä sijaitsee rantatörmä.

Teksti Sirpa Pääkkönen, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee, Jaana Nurron kotialbumi

Toilan kylässä Itä-Virumaalla sijaitsee upea Oru-puisto, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Syksyllä se valmistautuu talveen. Lehmusten keltaiset lehdet putoavat puiston kauniille käytäville, suihkulähteiden lorina hiljenee ja puiston työntekijät siivoavat puistoa talvikuntoon. Talvella rantatörmät peittyvät lumeen. Kesällä siellä voi tutustua moniin eri kasvilajeihin.

Oru-puistolla Pyhäjoen laaksossa on takanaan jo yli sadan vuoden historia. Se perustettiin jo 1800-luvun lopussa,  ja sitä on vuosien kuluessa täydennetty monilla puulajeilla.

Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.
Orun linna ennen toista maailmansotaa.
 Aluetta ryhdyttiin kutsumaan Orun linnaksi. Puiston piirustukset laati maisema-arkkitehti Georg Kuphaldt.
Puisto syksyllä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 puisto jäi hoitamattomaan tilaan, mutta vuonna 1935 huvilasta tehtiin Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin kesä-asunto. Toisessa maailmansodassa huvila kuitenkin tuhoutui. Puna-armeija poltti linnan perääntyessään vuonna 1941. Vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät loputkin linnasta.

Nykyään Oru-puisto on kunnostettu upeaksi ulkoilualueeksi. Alueella sijaitsee koulu, jossa Toilan kylän lapset opiskelevat. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.

Korkeussuhteiltaan puisto on vaihteleva. Korkeuseroja on neljäkymmentä metriä. Ylhäällä olevalta näköalaterassilta aukeaa komea näkymä Suomenlahdelle.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

Tunnelmaltaan puisto on romanttinen. Hääparit käyvät kesäisin kuvauttamassa itseään puistossa. Läheisestä Toilan kylpylästä saa mukaansa pikkuisen kartan, jonka avulla voi tutkia romanttista kävelypolkua.

Reitin varrella näkee muun muassa Lippuvuoren näköalapaikan, laululavan, lehmuspuistokäytävän, hopealähteen luolan, linnan terassin , noitametsän ja tekoluolan.
Puistossa on kaunis, kahden granaattikarhun koristama portti, josta alkaa hollantilaisten lehmusten kuja. Kesäisin puistossa toimii kahvila.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi