Juhannuksena roihuaa kokko ja tehdään taikoja – lue blogista tärpit Itä-Virumaan kesätapahtumista

Narvan taistelu -spektaakkeli nähdään Narvassa 10.-12. elokuuta.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Itä-Viron matkailun kuvapankki

Virolainen juhannuksenvietto muistuttaa suomalaista juhannusta. Juhannus on kesän suurin juhla. Perheet ja kyläyhteisöt juhlivat sitä yhdessä.

Kokko roihuaa rannoilla. Kyläjuhlissa esiintyy musiikkiyhtyeitä ja kansantanssijoita. Juhlaväki pääsee pyörähtelemään tanssilavoilla ja yhdessä leikitään perinneleikkejä.

Avinurmen puuaitta.

Jos juhannusta vietetään kotona, perheet ja ystävät istuvat ulkona myöhään yöhön ja saunovat.  Myös kotirannassa poltetaan kokkoa. Taiat kuuluvat juhannusyöhön. Virossa tunnetaan sama seitsemän kukan taika kuin Suomessa. Naimaton tyttö poimii juhannusyönä seitsemän kukkaa ja laittaa ne yöksi tyynyn alle. Juhannusyönä uniin ilmestyy sulhasen kuva.

Jotkut kylät järjestävät markkinoita. Esimerkiksi Avinurmella pidetään tynnyrimarkkinat 23. kesäkuuta.  Ohjelmassa on kesäteatteria, tanssia, kokko ja ilotulitus. Musiikkiohjelmassa pääesiintyjä on kansanmusiikkiyhtye Lõõtsavägilased. www.avinurme.ee

Myös Toilassa on monipuolinen juhannusohjelma aattona 22. kesäkuuta. Juhannusjuhlia vietetään Toilan kylpylän viereisellä  Föhrenhofin aukiolla. Pääesiintyjä on PS Troika. www.idaviru.ee

Jännittävä paikka juhannuksen viettoon on Sillamäen kaupunki, jossa on omat juhannusjuhlat 23. kesäkuuta. www.sillamae.ee

Itä-Virumaan kesän ohjelmatarjonta on monipuolinen ja runsas. Uusi musiikkifestivaali Baltic Sun järjestetään Narvassa  18.-21. heinäkuuta.  Festivaalin konserteista suurin osa toteutetaan Narvan linnan pihalla.

 Ainutlaatuisen kokemuksen tarjoaa jazzristeily Narvajoella.  Jazzlaiva seilaa Narvan ja Narva-Jõesuun välillä. Suomesta festivaalilla esiintyy Erja Lyytinen. Muita esiintyjiä ovat muiden muassa Radar @ Koit Toome, The Grossroadz, Curly Strings ja Alexander Rybak.

https://balticsun.ee/

Narvassa järjestetään  kevätmarkkinat 12. toukokuuta (www.narvalaat.ee), museoiden yötä vietetään Narvan linnassa 19. toukokuuta, keittiöön kurkistetaan Narvan linnan uuniruokapäivillä 19.-20. toukokuuta ja kesäkausi avataan Narvan jokipromenadilla 26. toukokuuta. Vatjalaisten kansallispäiviä vietetään Narvan linnan pihalla 26.-27. toukokuuta.

Narvan kaupunkipäiviä juhlitaan 31. toukokuuta – 3. kesäkuuta. Energiajuoksu juostaan  9. kesäkuuta. www,jooks.ee  Keskiaikafestivaali Narvassa on vuorossa 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Suurta Pohjan sotaa kuvaava näytelmäspektaakkeli nähdään Narvan linnan ympäristössä 10.-12. elokuuta. 

Narvan satamat –festivaali on vuorossa elokuun lopussa 24.-26. elokuuta. Oopperapäivät ContempArt ja kansainvälinen musiikkifestivaalia järjestetään 1.-9- syyskuuta. www.contemparteesti.ee

Narvasta tulee Viron syyspääkaupunki 23. syyskuuta.

Katso Narvan ohjelmista tarkemmin  www.narva.ee ja www.narvamuuseum.ee

Sillamäen kulttuurikeskuksessa järjestetään Baltian kulttuurisillat -tapahtuma 25.-27. toukokuuta.  Ohjelmassa on muun muassa kansanmusiikkia ja kansantanssia  Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. www.kulttuurikeskus-sillamae.ee

Sillamäellä järjestetään jazzfestivaali Jazz Time Fest 10. kesäkuuta. www.jazztime

Sillamäen meri- ja kaupunkipäiviä vietetään 29. kesäkuuta – 1 heinäkuuta. www.sillamae.ee

Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuussa on paljon kesäohjelmaa. Kesäkausi avataan 10. kesäkuuta. Kansainvälinen balettifestivaali Tanssipäivät Narva-Jõesuussa on vuorossa 29. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Kalastajapäivä on 7. heinäkuuta ja laulufestivaali Baltian kielet 19.-22.  heinäkuuta.

Narva-Jõesuun kaupunkipäivää vietetään 11. elokuuta. Puhallinorkestereiden kilpailu järjestetään 12. elokuuta. www.idaviru.ee

Muista myös nämä:

Moottorifestivaali Kiviõlissa 16.-17- kesäkuuta. www.motokross.ee

Peipsijärven festivaali Vasknarvassa ja Rannapungerjassa 30. kesäkuuta-1. heinäkuuta  www.peipsifestival.ee

XX kesämusiikkifestivaali Seitsemän kaupungin musiikkia Itä-Virumaalla 30. kesäkuuta – 15. heinäkuuta. www.concert.ee

Mäkien ääni –festivaali Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella 6.-7. heinäkuuta. www.concert.ee

Kartanopäivä Mäetagusen kartanossa 14. heinäkuuta. www.maetaguse.ee

Kesänäytelmä Kremlin satakielet Kreenholmin tehdasalueella Narvassa 10.-19. elokuuta. www.uusteater.ee

Jokifestivaali PurFes Purtsessa 15.-19. elokuuta. www.idaviru.ee

Opastettu kävely Oru-puistossa Toilassa 20. elokuuta. www.idaviru.ee

Toilan satamassa vietetään muinastulien yötä 25. elokuuta. www.idaviru.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Oru-puisto Toilassa.

Purtsen linna.

Puutavara ja ruoka kulkivat kapeita raiteita pitkin - Avinurmen museojuna kertoo raideliikenteen historiasta

Avinurmen museojuna.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurme on pieni  kylä Itä-Virumaalla lähellä Peipsijärveä. Se tunnetaan puutuotteita valmistavasta Avinurmen puuaitasta, josta kiulut, koristeet ja korit leviävät ympäri maailmaa.

Puuaitan lisäksi Avinurmella kannattaa käydä tutustumassa historialliseen junaan, jonka paikkakuntalaiset ovat kunnostaneet museojunaksi.

Avinurme sijaitsee metsien keskellä ja metsä on antanut kyläläisille elannon satoja vuosia. Tavaraliikennettä helpottamaan rakennettiin junarata, joka kulki Sondasta Mustveehen vuosina 1926-1972. Kapearaiteinen rata kulki Avinurmen läpi.
Kylästä vietiin tynnyreitä, puuesineitä ja koreja. Rautateitse kylään tuotiin ruokaa, polttoainetta ja hiekkaa.

Junan vaunu.

Rautatie toi vaurautta sen varrella oleviin kyliin viidenkymmenen vuoden ajan, mutta 1970-luvulla sen merkitys väheni ja se lakkautettiin.

Kyläläiset innostuivat kunnostamaan pätkän rautatietä ja junan museojunaksi 2000-luvun alussa. Rataa kunnostettiin noin 180 metriä ja  Kunnostustöissä ansioituivat etenkin koululaiset. Nuoret pojat tekivät 75 prosenttia töistä. Avajaisia vietettiin 23. kesäkuuta 2001 suuressa tynnyrijuhlassa.

Junassa on veturi, kahvilavaunu, eläinvaunu, matkustajavaunu ja vuoden 1949 kyydityksistä kertova vaunu.  Suuret kyyditykset alkoivat maaliskuussa 1949. Tuolloin Neuvostoliiton vallan allan olleesta Virosta kyyditettiin Siperiaan 20 000 virolaista.

Museojunassa on esillä myös paljon valokuvia junan historiasta ja kunnostuksesta. 

Kesäkuukaisina Avinurmen puuaitasta voi tilata nostalgisen junamatkan, joka vie meneiden vuosikymmenten tunnelmaan.

Lue Avinurmen puuaitasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Valokuvia.

Kyydityksestä kertova vaunu.

Itäinen Viro esittäytyy laajasti Matka18-messuilla - lue blogista tärppejä Itä-Virumaan matkalle

Hiekkarannalla Narva-Jöesuussa.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat ida-viru.ee

Matka18-messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 18.-21. tammikuuta. Itä-Viro on messuilla näyttävästi esillä. Matkailun asiantuntijat kertovat messuilla , mitä Ita-Virumaalla voi tehdä, missä majoittua, mistä löytyvät hyvät ravintolat ja miten sinne voi  matkustaa.

 Tässä kymmenen tärppiä matkakohteiksi itäisessä Virossa.

1. Oru-puisto Toilan kylässä. Romanttinen ja kaunis puisto lähellä merenrantaa on jo yli sata vuottta vanha.  Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.

Oru-puisto.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

2. Kiviõlin seikkailu- ja liikuntakeskus. Mukavaa toimintaa ja liikuntaa koko perheelle tuhkavuoren ympärille syntyneellä alueella. Vuori syntyi, kun siihen kerättiin palavan kiven louhinnasta syntynyttä teollisuusjätettä. Nyt siellä voi laskea rengasliukumäessä, ajaa mäkiautoradalla ja kokeilla pilviä hipovaa seikkailurataa.

3. Narvan linna. 1200-luvulla perustettu komea linna, jonka pitkän Hermannin torni kohoaa 51 metrin korkeuteen. Linnassa on näyttelyitä ja linnan pihassa järjestetään tapahtumia ja markkinoita. Vieressä on Venäjän raja.

4. Avinurmen puuaitta. Perheyritys valmistaa kaikkea mahdollista puusta: koreja, käsitöitä, saunatuotteita, astioita, koriste-esineitä. Kävijä pääsee myös itse kokeilemaan nikkarointitaitoja. Lähellä puuaittaa on museoksi tehty vanha juna. Puutuotteet liikkuivat Avinurmelta muualle Viroon raiteiden välityksellä.

5. Jõhvin konserttitalo. Itä-Virumaan keskuspaikkaan rakennettiin 2000-luvun puolivälissä komea konserttitalo, jossa tunnetut virolaiset muusikot käyvät esiintymässä. Siellä vierailee myös kansainvälisiä tähtiä. Keväisin Jöhvissa pidetään balettijuhlat.

Jöhvin konserttitalo.

6. Viron kaivosmuseo Kõhtla-Järvellä. Museo tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen päästä näkemään, millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät. Kaivoksissa oli kosteaa, hämärää ja pölyistä. Porat ja muut työkalut pitivät korvia tukkivaa meteliä.

7. Narva-Jõesuun hiekkarannat. Kaupunki on vanhaa kylpylä- ja huvila-aluetta, jossa voi vieläkin aistia menneen ajan viehätyksen. Nykymatkailijalle siellä on monta uutta kylpylää. Hiekkaranta jatkuu kaksitoista kilometriä ja sen varrella voi nähdä komeita rantatörmiä.

8. Sillamäen museo. Sillamäen kaupunginmuseossa on viehättävä nukke- ja leikkikalukokoelma. Kansatieteellisellä osastolla voi tutustua elämään menneillä vuosisadoilla, soitinosasto kertoo soittimien historiasta ja kivikokoelma Viron maaperän rikkaudesta.

9. Vaivaran sotamuseo. Pienessä Vaivaran kylässä on hyvin hoidettu sotamuseo, jonne on kerätty paljon toisessa maailmansodassa käytettyjä esineitä. Lähellä ovat Sinimäkien kukkulat, joista taisteltiin ankarasti toisessa maailmansodassa.

Kuremäen luostari.

10. Kuremäen luostari. Kuremäen kylän luostarissa voi vierailla päivittäin. Nunnaluostari perustettiin sinne 1891-92. Siellä on useita kauniita rakennuksia, kirkkoja ja asuintaloja. Muurien ulkopuolelle jäävät pyhä lähde, hautausmaa, koulu ja majatalo.

Itä-Viro esittäytyy Matka18-messuilla Helsingin messukeskuksessa 18.-21. tammikuuta osastolla 6H59.

Katso video Viron kaivosmuseosta

Katso video Sillamäestä

Katso video Oru-puistosta

Katso video Avinurmelta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Markkinat Narvan linnassa.

Avinurmella nikkaroidaan puusta ja päreistä koreja, kiuluja ja leikkikaluja - työpajassa matkailijakin saa kokeilla nikkarointia

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurmella Itä-Virumaalla lapset oppivat tekemään tuohesta ja päreestä koreja jo koulussa. Puutyöt kuuluvat opetusohjelmaan pienessä kylässä, jonka asukkaille puu on tarjonnut elannon satoja vuosia.

Puutöiden keskus on Avinurmen puuaitta, jossa hyllyt notkuvat koreja, kiuluja, leikkikaluja, pannunalusia ja koristeita. Myynnissä on 600 erilaista tuotetta. Suurin osa on tehty puusta.

Straussin perheyritys perusti puutuotteita valmistavan yrityksen Avinurmelle 23 vuotta sitten. Puuaitta rakennettiin seitsemän vuotta sitten. Siellä on kauppa, kahvila ja työpajoja. Puuaittaa emännöi Eveli Tooming.

Eveli Tooming

"Tuotteistamme 70 prosenttia menee vientiin, muun muassa Japaniin, Latviaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. Suomeen viedään erityisen paljon saunatuotteita", Eveli Tooming kertoo.

Puu saadaan ympäröivistä metsistä. Jonkun verran puuta tuodaan Avinurmeen myös Suomesta.

Avinurmen puuaitassa järjestetään kursseja kahdessatoissa erilaisessa työpajassa. Siellä taivutellaan päreistä koreja ja maalataan niitä, nikkaroidaan pieniä puukoruja, valetaan kynttilöitä ja leivotaan perinneleipää.

Työpajoissa käy paljon ryhmiä, ja ryhmän kannattaa varata etukäteen aika työpajalle. Jos paikalle sattuu tulemaan ilman ajanvarausta, puuaitassa on Eveli Toomingin 85-vuotias isoäiti opastamassa korin tekoa.

"Isoäiti ei puhu muuta kuin viroa, mutta hän näyttää, kuinka kori tehdään. Hän antaa ohjeet viroksi ja työpajaan tulevat ulkomaalaiset lapset oppivat samalla hieman viroa."

Avinurmen perinteet puukylänä ovat pitkät. Asutusta alueella on ollut jo 1300-luvulla.
"Täällä on paljon metsiä, mutta vähän laidunmaata. Ihmiset oppivat hankkimaan elantonsa puusta."

Puun käyttämistä helpotti se, että Venäjän vallan aikana Avinurme kuului tsaarin maihin, eikä tsaarilla ollut aikaa valvoa, kuinka metsää käytettiin. Sitä sai hyödyntää paljon vapaammin kuin kartanoiden omistuksessa olleita maa-alueita.

Koska Avinurme sijaitsee syrjässä valtakeskuksista, sinne rakennettiin kapearaiteinen rautatie puutavaroiden kuljetusta varten.

Rautatie ei ole enää käytössä, mutta kyläläiset ovat kunnostaneet muutaman vaunun museojunaksi. Talkoisiin osallistui muun maussa koululaisia. Yksi vaunu on sisutettu kuvaamaan kyydityksiä vuonna 1949. Avinurmeltakin kyyditettiin väkeä Siperiaan pakkotyöhön. Vaunu on surullista katsottavaa.

Katso video Avinurmesta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta. 

 www.idaviru.ee/fi

Puuaitan kotisivut

Lähde seikkailemaan Itä-Viroon – uusi blogi antaa vinkkejä matkailuun ja kertoo Itä-Viron erityispiirteistä

Narvan linna.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

 Viro on vuosia ollut suomalaisten suosikkimaa matkailussa. Pelkästään kesäkuukausina Viroon tehdään Suomesta miljoona matkaa. Tallinna ja Pärnu ovat perin tuttuja, mutta Virossa on paljon muutakin koettavaa ja nähtävää.

Jännittävä ja erilainen matkakohde on Itä-Viro. Siellä sijaitsevat historiallinen Narva, upea kylpyläpaikkakunta Narva-Joensuu ja neuvostoaikana suljettuna ollut Sillamäe, joka tunnetaan erikoisesta stalinistista klassismia edustavasta arkkitehtuuristaan. Sillamäe oli vierailta suljettu, koska siellä oli ydinaseteollisuutta.

Sillamäen uusklassista keskustaa.

Itä-Virossa on useita historiallisia kartanoita, kiinnostavia museoita, käsityökeskuksia, urheilu- ja seikkailupuistoja, luontopolkuja ja kauniita puistoja. Kalkkikivi- ja hiilivuoret  kertovat alueesta teollisuuskeskuksena.

Sotahistoriasta kiinnostunut löytää sotamuistomerkkejä ja pienen, hyvin varustetun Sinimäkien museon Vaivaran kylässä. Kolmen verrattain pienen kukkulan eri puolilla puna-armeija ja saksalaiset  jumiutuivat asemiinsa puoleksi vuodeksi toisen maailmansodan aikana.

Museota emännöi Ivika Maidre. Annetaan hänen kertoa, mikä tekee Itä-Virosta erityisen matkailukohteen.

Leikkihuone Toilan kylpylässä.

”Itä-Virossa tuntee, että asumme rajan pinnassa. Rajaseudun historiaan liittyy paljon konflikteja, mutta samalla rajan läheisyys on tehnyt kulttuuristamme rikkaan”, Ivika Maidre sanoo.

Toinen Itä-Viron erityispiirre on vesi, Ivika Maidre määrittelee. Pohjoisessa kuohuu Suomenlahti, idässä virtaa Narvajoki ja etelässä aluetta rajaa komea Peipsijärvi.

”Viron pohjoisrannikon rantatörmät ovat ainutlaatuisia. Itä-Viron luonto on upea. Meillä on paljon metsiä ja soita. Joillakin suo-alueilla voi kävellä pitkospuilla. Metsissä elää monia eläimiä, muun muassa karhuja.”

Kolmas erityispiirre on teollisuus ja kaivokset. Palavankiven louhiminen kaivoksista on työllistänyt kaivosmiehiä ja antanut energiaa koko maalle. Kaivosmiesten työhön pääsee tutustumaan Viron ainutlaatuisessa kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella. Siellä näkee, miten kaivosta louhittiin ja millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät 1900-luvulla. Museo kaivoksessa avattiin 2000-luvun alussa. 

Kaivosmuseo Kohtla-Nõmmella.

Kymmenen viime vuoden aikana Itä-Virossa on alettu voimakkaasti kehittää matkailupalveluita. Kiinnostavia matkakohteita on kunnostettu, lapsille on rakennettu seikkailupuistoja, vanhoja kylpylöitä on remontoitu ja uusia kylpylähotelleja rakennettu.

Yksi kylpyläpaikkakunnista on Toila, jossa kylpylän lisäksi upea vierailukohde on 1800-luvun lopussa  perustettu Oru-puisto. Viron ensimmäisellä presidentillä Konstantin Pätsillä oli siellä asunto, joka kuitenkin tuhoutui toisessa maailmansodassa. Komeat lehmuskujat ja eri tasoihin sijoitetut rakennelmat ovat säilyneet. Siellä on muun muassa näköalaterassi, josta aukeaa näkymä  Suomenlahdelle.

Toilassa asuu Kadri Jalonen. Mitä hän kertoo Itä-Virosta?

”Itä-Viro on monien ennätysten alue. Meillä on muun muassa Viron pisin hiekkaranta. Narva-Joensuusta alkaa kaksitoista kilometriä pitkä valkohiekkainen ranta, jossa voi kävellä ja rentoutua. Sieltä löytää kesällä rauhallisia sopukoita. Peipsijärven pohjoisosassa rantaa on peräti 37 kilometriä. Se on mökki- ja huvila-aluetta.”

Ennätyksellisiä ovat myös rantatörmien korkeudet. Ne kohoavat paikoin yli 50 metriä merenpinnasta. Pudotus alaspäin tuntuu huumaavan jyrkältä, kun seisoo rantatörmän reunalla.

Kadri Jalonen suosittelee vierailemaan Itä-Viron linnoissa ja kartanoissa. Kartanot ovat eri  kokoisia ja niihin liittyy kiinnostavia historiallisia tarinoita. Omaleimainen on esimerkiksi Purtsen linna, joka on ainoa säilynyt yhden perheen omistuksessa ollut pieni linna.

Käsitöistä kiinnostuneiden kannattaa suunnata pieneen, kauniiseen Avinurmen kylään. Se sijaitsee metsän keskellä ja siellä on paljon käsityöläisiä, jotka valmistavat tuotteitaan puusta. Noin kahdenkymmenenviiden kilometrin päässä Mäetugsella on metsästysmuseo.

Jalosen mukaan Itä-Virossa sekoittuvat erilaiset kulttuurit, perinteet ja elämäntavat, mikä lisää alueen kiinnostavuutta. Alueella puhutaan paljon venäjää. Neuvostoaikana Itä-Viroon komennettiin työntekijöitä eri puolilta Neuvostoliittoa kaivoksiin. Sillamäestä virolaisia joutui lähtemääni, koska sinne sijoitettiin venäläistä ydinaseteollisuutta.

Aluetta leimaa myös historiallinen rautatie. Tallinnasta Pietariin rakennettu rautatie avattiin 1870  helpottamaan kauppaa ja liikennettä.

Nykyään Tallinnasta pääsee Narvaan noin kolmessa tunnissa erittäin hyvää, uutta tietä pitkin.

Matkailublogi Matkalla Virossa – seikkailuja ja elämyksiä tulee säännöllisesti kertomaan kiinnostavista paikoista Itä-Virossa. Blogissa suositellaan nähtävyyksiä, elämyskohteita, hotelleja, ravintoloita, ruokapaikkoja ja lapsiperheitä kiinnostavia kohteita.

Virolaiset luonnehtivat Itä-Virumaata seikkailujen maakunnaksi. Seuraamalla blogia, saat selville, millaisia seikkaluja Itä-Viro tarjoaa matkailijoilla. Blogin löydät esimerkiksi Googlesta ja Facebookista Itä-Viro ystävät –sivulta. Tykkäämällä sivusta näet aina uudet blogitekstit ja myös muita kiinnostavia asioita Itä-Virosta.

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä. Vieraile Itä-Virossa!

Katso video Kohtlan kaivosmuseosta.

Katso video Sillamäestä

Katso video Oru-puistosta

Presidentti Pehr Evind Svinhufvud vieraili Viron presidentin Konstantin Pätsin kesäresidenssissä Toilan Oru-puistossa 21.heinäkuuta1936.