Virumaa on mainio ja moni-ilmeinen kohde luontomatkailijalle, sillä seudulla sijaitsee kaksi Viron kuudesta kansallispuistosta – hiljattain 50. syntymäpäiväänsä viettänyt Lahemaa rannikon kalastajakylineen ja siirtolohkareisine metsineen sekä useana eri alueena maan itäisimpiä osia kattava Alutaguse, jota on erämaisen maastonsa vuoksi kutsuttu myös Viron Siperiaksi.
Vuonna 1971 koko entisen Neuvostoliiton ensimmäisenä perustetun puiston eläimistöä ovat mm. hirvet, ketut, ilvekset, villisiat mutta paikoin myös karhut ja muut metsän lajit. Seutu on Euroopan merkittävintä metsiensuojelualuetta, ja sieltä on luetteloitu yli 800 eri kasvilajia. Lahemaalla sijaitsee myös sellaisia aarnialueita, joille saa mennä vain luonto-oppaan kanssa.
Kansallispuiston ytimen, Agusalun suoalueen, erikoisuus ovat maan ainoat sisämaan hiekkadyynit eli rämeisen maaston keskeltä harjumaisesti jopa 18 metrin korkeuteen kohoavat (viron kielellä) kriivat. Eläimistön osalta voit Alutagusessa tarkkailla mm. kotkien pesintää, Siperian liito-oravien lentoa sekä Viron ja Venäjän välillä aktiivisesti liikkuvien mesikämmenten elämää.
Luonnon ohella Alutaguse suojelee ja vaalii alueen perinnekulttuuria. Kriivojen lähistöllä on sijainnut idästä Viroon 1100-luvulla vaeltaneiden vatjalaisten, joita myöhemmin on kutsuttu myös poluvernikeiksi, asuinpaikkoja. Heidän historiaansa ja tapoihinsa voi tutustua esim. Iisakun pitäjänmuseossa, joka on vain kivenheiton päässä Kauksin rannan äärellä sijaitsevasta rantapaviljongista ja puiston vierailukeskuksesta. Katso Alutagusen kansallispuistoa ja sen luontoa esittelevä Youtube-video.
Yhteistä maan vanhimmalle ja nuorimmalle kansallispuistolle ovat hyvin merkityt luontopolut ja patikointireitit sekä toimivat retkeilypalvelut – mm. läpi kolmen Baltian maan noin 20 km pituisin osuuksin ulottuvan Metsä-vaellusreitin varrella toimivat Hiker-Friendly -tunnustetut matkailupalvelujen tarjoajat sekä RMK:n nuotiopaikat huollettuine ulkokäymälöineen, jotka tekevät luonnossa kulkemisesta sekä jalkaisin että polkupyörällä helppoa.
Lahemaata ja Alutagusta halkoo Tallinnasta Narvaan kulkeva rautatie. Pakkaa siis varavaatteet ja matkatarpeet satulalaukkuihin, osta pyörälle alennuslippu, tule Virumaan sydämeen junalla ja yhdistä kartano- tai kylpylälomaasi ajelu valitsemaltasi väliasemalta lampien ja pienten järvien välissä kiemurtelevia retkeilypolkuja pitkin majapaikkaasi tai kohti pohjoisrannikon upeita törmämaisemia ja kansainvälistä Eurovelo 13 -pyöräilyreitistöä
Virumaan arvojen ja uudemman kultuurihistorian kannalta yksi hyvä pysähdyspaikka on myös Alutagusen läntisen pään Uljasten maisemansuojelualue, jonka läpi kulkee muinaismaakunnan nykyisin kahdeksi jakava raja – kylän talot sijaitsevat Länsi-Virumaalla mutta järvi sekä sen viereinen harju- ja räme luontopolkuineen sekä seudun korkeimpine pisteineen (95 m merenpinnasta) Itä-Virumaalla. Uljaste on tavallaan viron kielen kehto, sillä paikalla sijaitsee 14.03. liputuksin juhlistettavan äidinkielenpäivän aloitteentekijän muistokivi. Viron laulujuhlien vuosina länsivirulaiset ottavat sen luona aina vastaan itävirulaisilta juhlien soihtukulkueen tulen, viedäkseen sen kohti Harjumaata ja Tallinnan laulukenttää.
Ennen luontomatkalle lähtöä tutustu myös Viron ympäristöviraston havainnolliseen luonnon- ja maisemiensuojelualueiden nettikarttaan, johon on merkitty eläinten pesintäkausien aikoina vomassa olevat paikalliset luonnossa liikkumisen rajoitukset.
Ja mikä tärkeintä - kun pääset perille luonnon helmaan, hengähdä syvään ja anna ajatustesi irtautua arjen kiireistä. Nauti hetkestä sekä siitä, mitä näet ja kuulet ympärilläsi - anna virumaalaisen luonnon lumota.
Ja mikä tärkeintä - kun pääset perille luonnon helmaan, hengähdä syvään ja anna ajatustesi irtautua arjen kiireistä. Nauti hetkestä sekä siitä, mitä näet ja kuulet ympärilläsi - anna virumaalaisen luonnon lumota.
